de

del

La Jornada Maya
K'iintsil

Jo', Yucatán
Martes 13 ti' marzo, 2018

“Tin kanaj k’oos tumen k’a’abéetchaji. Kin ts'áak chuybil in nook’e’ ba’ale’ ma’ tu beeta'al jach je’ex in k'áato’, le beetik tin kanaj. Yáaxe’, mina’an ti’al in bo'otik juntúul x chuuy, ts'o'okole’ tin wotoche' mantats’ yaan maquinai’ yéetel t kanaj chuuyi’, ba’ale’ tene’ ma’ in wojel k’oosi’, le beetik ooken in xok ti’al in kaambal”. Ma’ xáanchaje’, Marye’ tu ts’o’oksaj u xookil ka’aj jo’op’ u beetik u x ka’ansajil corte yéetel confección, ka’alikil u meyaj xan tu taller. “Jujump’íitil uchik u bin u kanik tu beel. Yéetel in chan máquina kin laj k’osik. Xáanchaj kex kamp’éel, jo'op'éel ja’ab tin meyajtik u nook'il XV años, u nook’il máako’ob”.


Le ken jo’op’ok u beetik nook’ ti’al k’iimbesajo’obe’, Mary ku ya’alike’ ku ki’imak óoltik xan u ki’imak óolil máax k’ubentik u nook', tumen ku yutstal tu yicho’ob ba’ax ku k’u’ubul ti’ob. “Le ken a wilo’ob ken ts'o'okok a beetik jump'éel nook’e’, le ken búukinta’ake’, ka wilik uts tu yich bix u taal ti’ob. Yanchaj tak táanxelil máako’ob ku taalo’ob chéen ti’al in chuyik u nook'o’ob”.


Paach k’iine’, kex ma’ tu tukultaje’, ba’ax u yojel yéetel máquinae’ tu ts'áaj u páajtalil u táakpajal ti’ jump'éel noj meyaj, yaan yu súutul jump'éel noj mola'ay yéetel u máan ja’ab.


“5 ti’ enero -máan u jach ya'abil meyaj ku yantal diciembre-, chilikbalen tin k'áan, je’el bix u ya’alalo’ “tin ko’ochabtik pak’”, ka tin wa'alaj: ba’ax ken in beet ti’ le ja’aba’. Chúumuk k’iin ka binen in man jump'éel pik’il ju’une’ ka káaj un wilik ba’ax yaan… Ganso Azule’ táan u kaxtik u x meyajo’ob ti’al operador yéetel cortador. Túumben mola’ay, ku ya’alik”.


[b]A we’esik jach a ts’áamaj a wóol ti’ a meyaj[/b]


“Ooken meyaj beey x k’oose’”, ku tsikbaltik Mary. “Wey yanen lik’ul káajik u meyaj yáax k’iin. Ka’aj káaajo’one’ ma’ ya’abo’oni’; chéen óoxtúulo’on k ojel chuuy”, ku ya’alik.

Ba'ax u kanmaj ti’ k’oos yéetel chuuye’ -yéetel talamilo’ob tu máansaj ka’aj yáax yóomchaje’- tu beetaj u xíimbalta’al túumben bejo’ob tumen Mary, ba’ale’ ma’ tu náachtal ti’ ba’ax uts tu yich, chuuy.


Walkila’ Marye’ k’a’anan ti’al u mola'ayil Ganso Azul, tu’ux ku chu’uyul uniformes.


Ts’o'ok u xáantal 18 ja’abo’ob te’elo’, Marye’ ku jo'olbesik u jaatsil Calidad, Entrenamiento y Desarrollo ti’ le mola’ayo’. Tu meyaje’ k'a'anan u yilik wa táan u beeta’al ba'al je’el bix jets'a’anil ti’al le nook’ ku jóok'sa’al konbil, “to’one’ k beetik auditoría le ken k’uchuk nook’o’obe’ tak le ken ts’o'okok u meyajta’ale’, le ken k’o’osok wa le ken chu’uyuk”.


Ti’ u kúuchil Entrenamiento, Mary jo’olbesik u kaambesajil chuuy, “ti’ k ka'ansik túumben máak ku yokolo’obi’. K e’esik bix u k’a’abéetkunsa’al máquinas. Óoli’ u yóol u meyaj k ts’áakti’ob”.


Mary ku xak’al ilik bix u ts’o’okol u beeta’al nook’, lik’ul u yilik ka yanak u nu’ukul u meyajta'al tak u beeta’al. U jo’olbesik meyaje’ ku k'áatik ti’ Mary noj ba’al tumen ku yantal u jets’ik ba’al je’el u beetik u jela’anpajal tak ba’ax ku tukulta’al tumen clientes, tumen táakan ba’al ti’ ba’ax ku k’u'ubul ti'ob, tumen tuláakale’ mantats’ u auditarta'al Estados Unidos.

[b]Utsil ba’al le chuuyo’[/b]

Marye’ ts’o’ok u k’ubik u yóol ti’al u ka’ansik ti’ aj meyajo’ob u yutsil chuuy. “kin wa’alikti’ob ba’axten k’a’anan, u jats’uts’il yéetel u ma’alo’obil u beeta’al. Chuuye’ jump’éel uts meyaj, tumen ku páajtal a beetik kex tumen a machmaj a xóolte’, ka’alikil yaan u sáasil a wich, wa yéetel u yáantajil lentese’, ku páajtal a chuuy”.

“Ti in wéet meyajo’obe’ kin tsikbaltik ti’ob tuláakal le ba’alo’ob uts tin wicha’”, ku ya’alik.
“Ti’ aj meyajo’obe’ kin wa’alik ti’ob mix juntéen tin tukultaj wa ti’ ba’ax in wojele’ yaan u béeytal in náachtal ti’al ka yanakten uláak’ ba’alo’ob”.

Mary ku chíimpoltik u u meyaj tumen u yojel ts’o’ok u ma’alo’ochajal bix u beetik yéetel u yáantajil le mola’ayo’. Le beetike’ Mary ku k’áatik ti’ u yéet meyajo’ob ka’aj u nojba’alkúunso’ob u meyajo’ob, “ma’ u su’ulaktalo’ob tu yo’olali’. Asab ma’alo’ob u yilik u meyaj máak ti’ jump’éel kúuchil koonol, kex tumen chéen jump’íit ku bo’ota’ali’”,

“Juntúul chuuye’ láayli’ jump’éel ba’al k’a’anan yéetel noj ba’al tumen leti’obe’ ku k’exiko’ob ba’al. Ti’ junxéet’ nook’e’ ku jóok’siko’ob jump’éel túulis nook’, jats’uts’, ts’o’okole’, no’oja’an ti’al máax ken u búukintej”, tu ts’o’oksaj u ya’alik.