de

del

Foto: Fernando Eloy

Juana Ordoñez, juntúul mam ko’olele’, ku tsikbaltik ka ts’o’ok u beele’ jach xlo’obayan, ba’ale’ tuláakal u kuxtale’ tu ts’aatáantaj u yíicham. Yanchaj lajuntúul u paalal, óoxtúul ti’ leti’obe’ síijo’ob ma’ili’ káajak u ba’ateltáambalil Guatemala, le beetik yanchaj u k’uchulo’ob kajtal tu lu’umil México, ma’ páatchaj u yéetik wa u k’áat p’áatal yiknal u baatsil wa u bin tu paach u yíicham. Walkila’, 62 u ja’abil, ts’o’okole’ táant u káajal u yantal u muuk’il u t’aan yéetel u jets’ik jayp’éel ba’al tu yotoch, le beetik ku ya’alik óoli’ beey u yúuchul yéetel tuláakal máasewalo’ob, “chéen kéen ch’íijik máak ku béeytal u jets’ik ba’ax u k’áat”.

 

También te puede interesar: Mujeres indígenas logran su autonomía hasta la vejez, guatemalteca mam

 

Tu jo’oloj ka’a k’áal ja’abo’ob p’áatak tu lu’umil Méxicoe’, xunáan Juanae’ ku ya’alike’ wa láayli’ kajakbal ka’ach Guatemalae’ míin yaanal ba’al je’el u kuxtatik walkila’: “Weye’ ku páajtal k-a’alik ba’ax k tukult ti’ ba’ax ku je’ets’el tumen k baatsil, ku páajtal in t’aan yéetel in wíicham yéetel u wa’alik ba’ax je’el u k’exik wa ba’ax ichilo’on, beyxan in wa’alik ba’ax kin tukultik kéen ma’anak wa ba’ax, wa le kéen jóok’ko’on xíimbal, ichil uláak’ ba’alo’ob”, tu ya’alaj.  

Tu ya’alaje’ jach xlo’obayan ka k’uch yéetel u paalal, leti’obe’ líik’o’ob México yéetel ku páajtal u yéeyik bix u k’áato’ob kuxtal; ma’ u yúuchul ti’ob je’el bix úuchik ti’ leti’, tumen ts’o’ok 19 ja’ab ti’e’ ba’ale’ láayli’ ku yantal u beetik ba’al je’el bix jets’a’an tumen k’albe’en tuukulo’ob yéetel ku yantal tak u chíinilo’ob mantats’, ma’ táan u páajtal u ya’aliko’ob ba’ax ku tukulo’ob, kex tumen ma’ ki’imak u yóol yéetel ba’ax ku jee’ets’eli’.

Ka’ache’ u meyaje’ chéen leti’ u kaláantik u paalal, u beetik janal, u kaláantik aalak’o’ob yéetel u yilik ba’ax k’a’abéet ti’ u yíicham, ba’ale’ je’el bix úuchik u máan ja’abo’ob kajlako’ob Méxicoe’, yaan jayp’éel ba’alo’ob k’éexij; walkila’ kéet yanik yéetel u “yuumil naj”, tumen beorae’ paklan u jetsiko’ob ba’al.

Tu ya’alaje’ yaan u k’éexel ba’al ka’alikil yaan ko’olel ma’ táan u yu’ubik t’aan, beyxan wa yaan máax u k’áat ka yanak uláak’ yaanal kuxtal, tumen jáalk’ab kuxtale’ ku núup’ul yéetel muuk’ yanchaj tu paach péech’ óolal; ku ya’alale’ ko’olele’ yaan ya’abach ba’al u ya’alej, tumen kex yaan máax táakmuk’tik u k’askúunta’al ba’al yéetel uláak’o’ob ma’i’, “tuláakal ba’al uts”, tu ya’alaj. 

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan