de

del

Reuters y Ep
Oochel AFP
K'iintsil

Jueves 14 ti' noviembre, 2019
Italia.

'Acqua alta': ba’axten ku búulul Venecia. Ba’ax ts’o’ok u beeta’al ti’al u ch’éensa’al. Chéen jayp’éel ti’ le ba’alo’ob ku k’áatchibtik Luigi Brugnaro, máax beetik u jo’olpóopil Venecia, tumen te’e k’iino’oba’ táan u yu’ubiko’ob u ka’atéen ka’analil ja’ ts’o’ok u yantal tak bejla’a’ te’e kaajo’, tumen táan u beetik u jach búulul kaaj. Ts’o’ok u búulil u nojoch najil k’uj, beyxan ts’o’ok u p’áatal yáanal ja’ noj k’íiwiko’ob yéetel noj bejo’ob.

Tak walkila’ jump’éel u petenil ti’ ya’ab yaan ti’ Laguna de Venecia, ts’o’ok u kíimil juntúul u kajnáalili’ úuchik u chukpachta’al tumen u jaats’ cháak ka’alikil táan u k’a’abéetkunsik jump’éel u boombail ja’, beey úuchik u k’a’aytal tumen u kúuchil tup k’áak’o’ob.

Ichil uláak’ ba’alo’ob ts’o’ok u ts’a’abal k’ajóoltbil tumen u jo’opóopilo’ob le kaajo’, a’alabe’ ka tu chukaj 10:50 áak’ab ti’ u k’iinil martese’, u ka’analil ja’e’ ts’o’ok bin u chukik 187 centímetros, jach naats’ p’áatik ti’ u jach ka’analil yáax p’isa’ab tu ja’abil 1966, úuchik u náakal tak 194 centímetros.

Oochelo’ob jch’a’ab tu yáak’abil lunese’ ku ye’esik u muuk’ ja’ péeksa’an tumen k’a’amkach iik’o’ob ku k’áatalo’ob tu k’íiwikil le noj kaajo’, ba’ale’ ka’alikile’ u jala’achil u baantail Véneto, Luca Zaiae’, tu ya’alaj ba’ax táan u yúuchule’ “áapokaliiptikóo k’aasil”.

Brugnaroe’ tu chíimpoltaj jump’éel talam ba’al le táan u yúuchulo’. “K k’áatik ti’ jala’chil ka u yáanto’on. Ko’oj bíin jóok’ok ba’al, ba’ale’ le ba’ax táan u yúuchula’ chéen jump’éel ba’al ku taal tu paach kaambióo klimáatikóo”, beey úuchik u t’aan u jo’olpóopil le kaajo’.

Yóok’lal le je’elo’, tu ya’alaje’ yaan u je’ets’el beey “zona de desastre” yéetel ts’o’ok xan u k’áatik ti’ jala’achilo’ob ka je’ets’ek beey unaj u séeb beeta’al wa ba’ax tu yóok’lal, ti’al beyo’ u páajtal u ts’a’abal taak’in ti’al u káajal u beeta’al meyajo’ob tu yóok’lal.

Buulul u k’íiwikil Plaza de San Marcos, ts’o’ok u náakal jump’éel meetro u ka’analil le ja’o’, ka’alikil u najil k’uj Basílica de San Marcose’ ts’o’ok waktéenal u yúuchul wa ba’ax k’aas ichil mil 200 ja’abo’ob. U kantéenil ichil junk’aal ja’abo’ob.

Brugnaroe’ tu ya’alaj ti’ najil k’uje’ ucha’an “noj k’aasilo’ob”, ba’ale’ tak walkila’ ma’ jach ojéela’an bix yanik ichili’.

Tu ja’abil 1984e’ tukulta’ab yéetel patjo’olta’ab jump’éel noj meyaj ti’al u kaláanta’al u kaajil Venecia ti’ búulkabilo’ob je’el bix le yanchaj tu k’iinil martesa’, ba’ale’ ko’oj noj meyaj k’ajóolta’an beey Mosee’, ts’o’ok u p’áatal paachil tumen ma’ sáasil ucha’an ba’alo’ob yóok’lali’, jóok’sa’an u tsikbalil tumen ku yokolta’an taak’in tu k’aaba’ yéetel ma’ táan u meyaji’.