de

del

Eduardo del Buey
Oochel Valentina Álvarez Borges
K'iintsil

Jo', Yucatán
Jueves 2 ti' noviembre, 2017

Ichil u k’iinilo’ob 24 tak 26 ti’ octubre, ichil u cha’anil Festival Internacional de la Cultura Maya (FICMaya), jts’a’ab k’ajóoltbil Conferencia Mundial La Cosmogonía y Mitología de las Civilizaciones Milenarias en la Preservación del Planeta, tu kúuchil Gran Museo del Mundo Maya, tu kaajil Jo’.

Tse’eke’ tu much’kíinsa’aj ya’abach máako’ob ku beetiko’ob xaak’alo’ob yo’olal úuchben miatsilo’ob, ti’ tuláakal yóok’ol kaab, ti’al u tsikbaltiko’ob bix u tuukulo’ob yéetel ti’al u ts’áak u yojéelt uláak’ máako’ob bix u na’atal múul kuxtal máasewal kaaj yéetel ba’ax ba’ax bak’pachtik. Beyxan, tsikbalta’ab ba’ax je’el u páajtal u múul beeta’al ti’al ka ts’a’abak ojéeltbil ti’ máaxo’ob ma’ máasewalo’obi’ le ba’ax ojéela’an tumen kaaj, ti’al ka ts’aatáanta’ak talamilo’ob táan u yantal yo’olal u chokotal yóok’ol kaab. K’a’anan bix uchik u jach ch’a’achita’al ka’a tsikbalta’ab tuukulo’ob óoli’ juntakáalili’ u yila’al tumen úuchben miatsilo’ob.

Tu súutukil u k’a’alal meyaje’, tu yúuchben kaajil Uxmal, máaxo’ob táakpajo’obe’ tu xokajo’ob Declaración Final, jump’éel ts’íib yaan u ts’a’abal k’ajóoltbil ti’ jala’acho’ob, máasewal kaajo’ob, kaaj yéetel múuch’kabilo’ob yóok’ol kaab.

El primer artículo de la declaración inicia con las culturas milenarias demuestran que el equilibrio y armonía entre los seres humanos y el medio ambiente es fundamental. Ellos provén una lección de respeto y cuidado a la naturaleza que debe ser reforzada.

Yáax jatsil ts’íibe’ ku káajal yéetel bix u ye’esa’al tumen úuchben miatsilo’obe’ u k’a’ananil múul kuxtal ichil wíinik yéetel yóok’ol kaab. K’a’anan u chíimpolta’al yéetel u kaláanta’al yóok’ol kaab, ba’ale’ unaj u mu’uk’ankúunsa’al u beeta’al.

Máaxo’ob beete’ ku tukultiko’obe’, unaj u múul meyaj jala’ach yéetel kaaj ti’al u béeytal u xíimbal industra’ob yéetel bix u k’a’abéetkunsa’al ba’ax yaan yóok’ol kaab, tia’al ka’a béeyak, tuka’atéen, u jóok’ol táanil kaajo’ob yéetel taak’inil, ka’alikil u pa’atiko’ob u yutstal yéetel u jel jóok’ol ba’ax yaan k’áax.

U ka’a jaatsile’, ku ya’alik máasewal kaajo’ob yéetel ba’ax yaan yóok’ol kaabe’ ts’o’ok u k’expajal, ts’o’ok u nojba’altal lu’um tu’ux kaja’ano’on yéetel u patjo’olmajo’ob bix u kaláanta’al yóok’ol kaab yéetel ba’ax u yojelo’ob. U beeta’al ba’ax ojéela’an tumen kaaje’ jump’éel ba’al k’a’anan wa kk’áat ka utak yóok’ol kaab tu’ux kaja’ano’on, le beetik u kaláanta’al yéetel u táakmuk’ta’al ba’ax u yojel kaaje’ unaj u táanilkunsa’al. Industria’ob yéetel u kaajilo’obe’ je’el u páajtal u kaniko’ob bix u chíimpoltik máasewal kaaj yóok’ol k’aab, wa ka beeta’alk le je’elo’ je’el u yáantiko’on ti’al ka yanak muuk’ yéetel ja’ ma’ éek’i’.

U yóox jaatsile’, ku k’a’anankunsik jala’acho’ob yéetel wíiniko’ob yóok’ol kaab u ts’íitmaj u k’aaba’ob ti’ Acuerdo de Paris, tu’ux ku kaxanta’al u chan ch’éensa’al loobilaj beeta’al ti’ le lu’uma’. K-ojel jump’éel ba’al jach k’a’anan, le beetik ktáaksikbáaj xan ti’e mokt’aana’, le beetik kk’áatik ka chíimpolta’ak. Acuerdo de París, u no’ojan bejil paach k’iin, ti’al ka páatak u xíimbal kaaj tu beel, yéetel ti’al u chan ch’éensa’al jump’íit loobilaj beeta’an.

Kex tumen u jala’achil Trump tu jóok’saj Estados Unidos ti’e mokt’aana’, u ya’abil jala’acho’ob le noj lu’umo’ yéetel jo’opóopo’obe’ tu jets’ajo’ob u meyajo’obe’ láayli’ yaan u ch’a’anuktik le mokt’aano’ ti’al u k’uchulo’ob tak tu’ux u k’áato’ob yéetel. Ku yantal alab óol yéetel le ja’ale’, tumen ma’atech u ch’a’anuktik u tuukul u jalachil Estados Unidos.

U kan jaatsile’, ku ya’alik ba’ax ojeláan tumen máasewal kaajo’obe’ unaj keetel yéetel ba’ax ojéela’an ti’ ciencia, ti’al beyo’ u ts’aatáanta’al talamilo’ob je’el bix unaj yéetel no’ojan, yo’olal u yutsil ba’ax yaan yóok’ol kaab, yéetel ti’al u kjóok’ol táanil yéetel le k’eexilo’ob ku yantal, le beetik k’a’anan u múuch’ul úchben its’at yéetel ba’alo’ob ku yojéelta’al ti’ ciencia. Máasewal kaajo’obe’ úuch káajak u beetiko’ob uts ba’alo’ob ti’al u kaláanta’al yóok’ol kaab yéetel ti’al u jóok’olo’ob táanil, le beetike’, jach ya’ab ba’al je’el u ka’ansik ti’ wíinik, je’el bix u ye’esa’al ka’anal.

Jo’o jaats’e ku t’aan yo’olal bix tsikbal ich máaewal kaaj. K’a’anan u mu’uk’a’ankúunsa’al ti’ yóok’ol kaab, ti’al u ts’a’abal k’ajóoltbil ba’ax ku tukultiko’ob, bix u meyajo’ob yéetel ba’ax yaanti’ob ichilo’ob, ba’ale’ beyxan ba’ax u jela’anil yéetel máaxo’ob ma’ máasewalo’obi’. Kaajo’ob tu’ux má’ ya’ab máak yane’, unaj u yojéeltiko’ob ma’ tu juunalo’obi’, yaan uláak’ máako’ob beyxan u tuukulo’ob. Túumben ba’alo’ob táan u yantale’ ku ts’áak u páajtalil u yantal tsikbal tu’uxj ch’eench’enkil ka’ach. Beyxan ku ts’áak u páajtalil u líik’sa’al u miatsil yéetel u t’aanil je’el ba’axak kaaje’, je’el jaytúul u kajnáalo’obe’. K’a’ana u meyajil jala’acho’ob ti’al u táakmuk’ta’al u beeta’al ba’alo’ob beya’.

Ts’íibe’ ku ya’alik k’a’anan ka yanak taak’in yéetel política ka u beet u yantal uláak’ nu’ukbesajp’ob, tu’ux ka keet t’o’oxok ba’al. Walkila’, ma’ ya’ab ba’al ku páajtal u beeta’al wa mina’an taak’in. Ku k’a’abéetkunsa’al uláak’ mola’ayo’ob ti’al u yantal taak’in k’a’abéet ti’al u beeta’al múuch’tambalo’ob je’el bix le je’ela’, yéetel ti’al ka yanak tsikbal ichil máasewal yéetel ma’ máasewal kaajo’obi’.

Tu ts’ooke’, máaxo’ob táakpajo’obe’ tu páayt’antajo’ob kaaj ti’ yóok’ol kaab ti’al u táakmuk’tik, u péektsiltik yéetel u ts’áak k’ajóoltbil ti’ tuláakal máak, ba’ax ojéela’an yéetel u miatsil úuchben kaajo’ob. Tu chíimpoltajo’ob jets’ óolal ku yantal ichil ba’ax ojéela’an tumen kaajo’ob yéetel ciencia, tumen jump’éel noj ba’al ku p’atbil ti’ máaxo’ob ku taalo’ob paachil to’on.

Beyxan j-a’alabe’ tsikbal káajsa’ab Conferencia Mundial, unaj u beeta’al tuka’atéen mantats’.

Jump’éel no’oja’an ba’al tumen ts’o’ok u núup’ul máako’ob je’el u beetiko’ob wa ba’ax, ti’al ka ts’aatáanta’ak ba’ax ku taal paach k’iin.

Múul meyajnako’on ti’al ka p’áatak mantats’ u beeta’al Conferencia, tumen ma’alo’ob uchik u káajal tu kaajil Jo’ le p’is k’iinil máaniko’.