de

del

Xchak bok

Ch’íich’ ku p’áatal kajtal ti’ jump’éelili’ jáal ja’il
Foto: Robb Hannawaker

Le je'ela' juntúul ch'íich' suuk u yantal jáal ja', ba'ale' u jela"anil yéetel uláak' u jejeláasile' ti' yaan tumen le xchaka' ma' tu péek te'e jáal ja'o'; "ku yantal chéen tu'ux ku yu'ubik chúuka'an u ch'óoch'il ja' u ti'al", ti ya'alaj Ernesto Gómez Uc, máax jo'olbesik u nu'ukbesajil u kaláanta'al ch'íich' Pronatura Península de Yucatán.

Ba'ale' yóok'lal ba'ax ku seen beetik wíinik tu'ux ku yantal le ch'íich'a' tu bin u ch'éejsa'al, ts'o'okole', ts'o'ok u táakbesa'al ichil ba'alche' sajbe'entsil yanik u sa'atal.

Ku tukulta'ale' walkila' chéen ichil 5 mil yéetel 7 mil p'aatal ichil tuláakal yóok'ol kaab, ba'ale' yaan kex 800 u páarejasil tu Petenil Yucatán. U ya'abile' Sisal, Celestún, Progreso yéetel Chuburná. 

 

También te puede interesar: Garza rojiza, la única garza que habita solo en la costa

 

Tu pool yéetel tu tseem le ch'íich'a' chúuka'an u chakil, le beetik séeb y yila'al kéen ets'lak te' chakte'o, tu'ux ku bino'ob e'el. 

"Tu'ux suuk u yantale', táan u bin u k'askúunta'al, tumen táan u beeta'al najo'obi', le beetik mantats' u yantal sajbe'entsil u ti'al", tu tsikbaltaj. 

Kéen p'áatak ja'e' ma' no'ojan ti'al u kuxtal kay suuk u jaanta'al tumen le ch'íich'a', láayli' lu yantal sajbe'entsil tu kuxtal, tu ya'alaj.

"Leti'obe', ku máano'ob chuk kaye' tu'ux ma' ka'anal ja'i', le beetike', tu baanta'il Kaanpeche' pata'an u k'aaba' beey 'kala'an ch'íich'' wa 'chokoj pool ch'íich''; ku yila'al u máan tu juunal wa múuch'. 

K'a'anan u kaláanta'al tu'ux suuk u yantal; ba’ale’ ma’ chéen lelo’, unaj xan u jach k’exik wíinik bix u kuxtal tu yotoch, je’el bix u tupik sáasil wa ma’ k’a’abéeti’, u k’éexel bix u meyaj ba’al ti’. 

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan