de

del

Xna’ats’un

Ba’alche’ ku kanik kuxtal je’el tu’uxak ka yanake’
Foto: Juan Cruzado Cortés

U siientikifoil k’aaba’ xna’atsune’ Blattodea, ts’o’okole’ leti’e’ ik’elo’ob asab k’aas u yila’al tumen wíinik, ba’ale’ kex beyo’ yéetel leti’ ku yantal u kajtal sáansamal, ts’o’okole’ kex ma’ uts tu yich máake’ jach k’a’anantako’ob ti’al u kuxtal le lu’uma’.

Jbioologóo Gonzalo Merenzi Alonso, máax jo’olbesik u múuch’kabil Amigos de Sian Ka'an, tu péetlu’umil Quintana Rooe’, tu ya’alaje’ kéen ch’a’achibta’ak le chan ba’alche’a’ séeba’an u jáan tukulta’al k’aak’as ba’al yóok’lal, ba’ale’ chéen kamp’éel u jejeláasil xna’ats’un jets’a’an ku súutul plaagail, ts’o’okole’ yaan kex uláak’ kwáatro mil 600 u p’éel u jejeláasil xna’ats’un ichil tuláakal yóok’ol kaab ma’ táan u beetik mix ba’al ti’ wíinik, yéetel ma’ táan beetik mix jump’éel k’aasil xan. 

Beey túuno’, u ya’abil xna’ats’un ku yantal tu noj lu’umil México, yéetel tu Petenil Yucatáne’, leti’e’ k’ajóolta’an beey alemana, oriental, americana yéetel ti’ le ts’ook ja’abo’oba’ ts’o’ok u káajal u yila’al le k’ajóolta’an beey u xna’ats’unil bandas marrones (Supella longipalpa). U ts’ooka’ ku kajtal tu’ux tikin ba’al. Suuk u yila’al ti’ najo’ob, kúuchilo’ob janal yéetel k’óobeno’ob. U ya’abile’ ku yantal tu’ux ku seen líik’sa’al ju’un mina’an u p’iisil. U xch’uupil na’ats’une’ je’el u beetik u yantal tak 600 u mejenil.

Chíika’an leti’e’ je’elo’obo’ tumen yaan u t’o’olil u nak’. Leti’e’ asab mejentako’obo’, yéetel jach jela’an u k’uchul u p’isik maanal ti’ 20 milimeetróos. Samal chak-koob u boonil, yéetel u xch’uupulile’ asab polok ti’ u xiibil. Kéen xuulchajak u xiibilo’obe’ wa ku p’u’ujsa’alo’obe’ séeba’an u xik’náalo’ob. Je’el u tsa’ayal kuxtal tak lajunp’éel winalo’obe’.