de

del

Foto: Inaip Yucatán

Instituto Estatal de Transparencia Acceso a la Información Pública y Protección de Datos Personales (Inaip Yucatán) tu ts’o’oksaj u yáax kaambal xookil: Líderes por la Transparencia, tu múul meyajtaj yéetel u múuch’kabil Article 19 México y Centroamérica, ichil u yáax k’iinil junio, tak le 9 ti’ agosto máanika’.

Te’e kaambal xook táakpaj 18 máako’ob ti’ lajka’ap’éel u kaajilo’ob Yucatán. Ichil ba’ax k’a’ayta’ab tumen mola’aye’, nu’ukbesaje’ táan u kaxtik u mu’uk’ankúunsik meyaj ku beeta’al te’e kaajo’obo’, ti’ ba’ax yaan u yil yéetel Derecho de Acceso a la Información (DAI) ikil u táakbesa’al máaxo’ob k’ajóolta’an tu kaajilo’ob Saki’, Oxkutzcab, Jo’, Cacalchén, Teya, Mama, Sacalum, Maní, Ticul, Muna, Dzan yéetel Santa Elena, tumen leti’ob kun áantaj ti’al u péektsilta’al yéetel u k’a’ayta’al DAI, ti’al beyo’ u yojéelta’al ba’ax táan u yúuchul te’e kaajo’obo’, beyxan ba’axo’ob talamilo’ob ku máansa’ali’.

 

También te puede interesar: Inaip Yucatán y Article 19 capacitan líderes comunitarios

 

“Táan kmu’uk’ankíinsik máaxo’ob ts’o’ok u kaniko’ob péek tu kaajalo’ob, tumen k-ojel ku chíimpolta’alob te’elo’, ts’o’okole’ ku na’atiko’ob xan noj ba’al u táakpajalo’ob ichil ba’ax mu’uk’ankúunsik tu’ux yano’ob, le beetik u yojéeltiko’ob bix u nu’uk u yila’al ba’ax ku ya’alal tu táan kaaje’, ku ts’áak u páajtalil u je’ets’el uláak’ ba’alob ti’al u yutsilo’ob”, beey tu tsikbaltaj máax jo’olbesik Inaip Yucatán, María Gilda Segovia Chab.

Beyxan, tu ya’alaje’, le nu’ukbesaja’ ku táakmuk’tik xan máasewal kaajo’ob, tumen ku ye’esa’al ti’ob jejeláas ba’alob yóok’lal u páajtalil u yojéeltiko’ob ba’ax táan u beeta’al tu táan kaaj.

Máax jo’olbesik u kúuchil Article 19 México Centroamérica, Leopoldo Maldonado Gutiérrez, tu tsikbaltaj le nu’ukbesaja’, ku ye’esik meyaj ku beeta’al ti’al u mu’uk’ankúunsa’al u táakpajal kaaj ti’ ba’alob beya’, ts’o’okole’ ku péektsiltik xan ka ts’aatáanta’ak talamilo’ob yaan te’e kaajo’obo’, tumen ku yojéeltiko’ob jejeláas ba’alob yóok’lal ba’ax táan u yúuchul te’e tu’ux yano’obo’. 

Te’e súutuko’, t’aanaj María López Balam, ti’al u chíikbesik máaxo’ob táakpajo’ob te’e kaambal xooko’, ka’a tu ya’alaje’ ba’ax tu kanajo’ob te’elo’ yaan u k’a’abéetkunsa’al ti’al u yutsil nu’uktiko’ob ba’ax ku beeta’al tu kaajalo’ob, tumen ku chíimpoltik u páajtalilo’ob. 

“Láayli’ ya’ab meyaj p’aatal ti’al beetbil, tumen najmal u chíimpolta’al kpáajtalilo’ob; kin ts’áak u níib óolalil ti’ Inaip Yucatán tumen táan u beetik meyajo’ob je’el bix le je’ela’, tumen ku páajtal k-ojéeltik bix u k’a’abéetkunsa’al u taak’inil kaaj yéetel ku páajtal ktukultik ba’ax u jeel ba’alob je’el u beetchajale’”, tu tsikbaltaj.

 Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan