de

del

Páayt’aan ti’al u kaambal máak yóok’lal bix u tséenta’al u yik’el kaab, tu kaajil Cobá

Nueva oportunidad: Aprende sobre el manejo sostenible de abejas en Cobá
Foto: Rodrigo Díaz Guzmán

Le viernes 21 yéetel sábado 22 ti’ octubre ku taala’ yaan u ts’a’abal jump’éel xook ti’al u kanik máak bix u tséenta’al xúunan kaab, tu kúuchil Casa Itzamná, tu méek’tankaajil Cobá.

Virgilio Gómez, máax jo’olbesik u meyajil xaak’al tu kúuchil Casa Itzamná, tu k’a’aytaje’ yaan u ka’a beeta’al le kaambal xooka’ ti’al u ts’a’abal ojéeltbil bix u meyajil u tséenta’al u yik’el kaab.

Tu tsolaje’, ti’al u k’iinil viernese’ yaan u tsikbalta’al jejeláas ba’alo’ob je’el bix: maayaob yéetel u yik’elo’ob kaab, miatsil yéetel na’at, u nu’ukil u tséenta’al xúunan kaab, bix u kaláanta’al u kaajasil yéetel bix u yila’al ma’ u yokol u yik’el.

Ti’al u k’iinil sábadoe’ yaan u yila’al: bix u pa’ak’al túumben xúunan kaabo’ob; bix u máansa’alo’ob ti’ jobon, beyxan bix u luk’sa’alo’ob ti’ jobon ti’al u máansalo’ob ti’ kaajáa, bix u ch’a’abal u kaabil yéetel bix u no’oja’an meyajta’al ba’al yéetelo’obi’.

 

En español: Nueva oportunidad: Aprende sobre el manejo sostenible de abejas en Cobá

 

Uláak’ ba’ax tu tsikbaltaje’, yaan xan u kansa’al ti’ máak bix u tséenta’alo’ob, je’el bix xan bix u ch’a’abal le kaabo’, ba’ale’ xma’ loobilajil, ichil uláak’ ba’alo’ob. 

Virgilio Gómez tu ya’alaje’ u bo’olil ti’al u ch’a’ak máak le xokila’ yaan u tojoltik 2 mil 500 pesos, ts’o’okole’ máax u k’áat táakpajale’, je’el u béeytal u túuxtik ts’íib tu numeroil 9841436764.

Tu ya’alaj le meyaja’ táan u kaxtik ka ka’a chíimpolta’ak ba’ax ku yantal te’e yóok’ol kaab, tumen ku kaláanta’al u yik’el kaab; máaxo’ob kun táakpajale’ yaan u páajtal u káajal u tséetiko’ob tu yotocho’ob.

Beey túuno’, u ya’abta’al u yik’elo’ob kaabe’, ku yáantaj xan ti’al u ya’abtal nikte’ob, u yich che’ yéetel uláak’ janabe’enba’al te’e yóok’ol kaaba’. 
“Tu baantail zona mayae’ yaan ichil 17 yéetel 19 u p’éel u jejeláasil u yik’el kaab. Tumen yano’obe’ yaan xan to’on nikte’ob, xíiwo’ob, yéetel uláak’ ba’al síijsik uláak’o’ob, tumen yóok’lal beyka’aj u nojochil mejen ik’elo’obe’ ku páajtal u yokolo’ob wa u jach náats’alo’ob te’e nikte’o’”, tu ts’ook a’alaj. 

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan