de

del

K’a’aytab ketlam ti’al táankelem kolnáalo’ob tu péetlu’umil Kaanpech

Lanzan concurso para jóvenes campesinos en Campeche: Conoce las bases
Foto: Rodrigo Díaz Guzmán

Ti’al u kaxta’al ma’ u xóot’ol u meyajil k’áax ku beeta’al ichil táakelem máake’, u mola’ayil Secretaría de Desarrollo Agropecuario (SDA) ti’ u péetlu’umil Kaanpeche’ tu k’a’aytaj u ketlamil Una visión joven del campo, tu’ux ku béeytal u táakpajal táankelem paalal yaan u ja’abil ichil 13 tak 17, ti’al ka u beeto’ob kóom cha’ano’ob, kex jach u p’íitile’ jump’éel minuutóo u xáantale’, ka’alikil u ye’esik u beetiko’ob jump’éel u meyajil k’áax wa u tséenta’al aalak’o’ob. Yaan u ts’a’abal chíimpolal ti’ le óoxp’éel meyajo’ob asab ma’alobtak. U ts’ook k’iinil u táakpajal máak ti’ le ketlamila’ leti’e’ 30 ti’ noviembre ku talaa’.

Máax jo’olbesik mola’ay Ramón Ochoa Peña, tu ya’alaj yéetel ketlame’ táan u kaxta’al ma’ u sa’atal u meyajil k’áax ti’ le jejeláas baantailo’ob le péetlu’umo’; beyxan yéetel kóom cha’an kun túuxtbile’ yaan u yu’uba’al u jejeláas tuukulo’ob yaan ti’ meyajo’ob ku beeta’al, ti’al beyo’ u yila’al bix u máan tu k’ab táankelem paalal meyajo’ob ku beeta’al te’e k’aaxo’.

 

En español: Lanzan concurso para jóvenes campesinos en Campeche: Conoce las bases

Beey túuno’, cha’an ku yantal u túuxta’ale’ unaj beya’: u chíikbesa’al u k’a’ananil u meyajta’al k’áax (ba’ale’ unaj u táakbesa’al noj tuukulo’ob yóok’lal bix je’el u páajtal u ma’alobkúunsa’al meyaj ku beeta’al); beyxan máax kun túuxtike’ najmal leti’ xan beetik u protagonistail cha’an.

U nu’ukil u táabsa’ale’ k’a’abéet wa’alakbal. Ku béeytal u táabsa’al yéetel séelular wa taablet; unaj u béeytal u cha’anta’al tumen je’el máaxake’ yéetel ma’ u beeta’al mix ba’al ka u beet u yantal sajbe’entsil ti’ u kuxtal máax táabsik. Beyo’, kéen ts’o’okok u táabsa’al cha’ane’, unaj u túuxta’al ti’ u kóoreoil [email protected]

Jach k’a’anan kéen túuxta’ak meyaje’, yaan u k’aaba’ le táabsajo’, u chúuka’an k’aaba’ máax le ku táakpajalo’, beyka’aj u ja’abil (u táakbesa’al u aaktail náasimiento), tu’ux u kaajal yéetel máakalmáak u méek’tankaajil, je’el bix xan u numeroil telefonóo u yuum, u na’, wa máax kaláantik táankelem paal.

Máaxo’ob kun náajale’, yaan u yéeya’al tumen juraadóo; máaxo’ob kun beetike’ yaan u jach xak’altiko’ob tu beel tuláakal meyajo’ob ti’al beyo’ u ts’a’abal k’ajóoltbil máax yéeya’ab, tu k’iinil 5 ti’ diciembre. Yáax kúuchile’ yaan u náajaltik 3 mil pesos, i’inaj ti’al u pa’ak’al, yéetel u jeel ba’alo’ob ti’al u meyajta’al lu’um; u ka’a kúuchile’ yaan u náajaltik 2 mil pesos yéetel kiit; u yóox kúuchile’ mil pesos yéetel kiit.  

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan