de

del

Foto: Rodrigo Díaz Guzmán

Te’e k’iino’oba’ beeta’ab jump’éel múuch’tambal tu péetlu’umil Yucatán, tu’ux tsikbalta’ab jejeláas ba’alob yóok’lal u k’a’ananil u kaambal kaaj ti’ ba’alob yaan ba’al u yil yéetel u kaláanta’al yóok’ol kaab, ts’o’okole’ a’alab xan ba’axten k’a’anan u kaláanta’al u yáamil lu’um tu’ux yaan u ch’e’enilo’ob ja’ le petenila’ tumen jach ma’ talam u k’askúunta’ali’.

Roger Méndez Novelo, máax jach kaambanaja’an yóok’lal iidraulikáa beyxan yóok’lal ba’ax unaj u beeta’al yéetel ja’ ts’o’ok u k’a’abéetkunsa’al tumen wíinik, tumen u yáalal le lu’um tu’ux yaan u ch’e’enilo’ob ja’ Yucatáne’ jach séeba’an je’el u k’askúunta’ale’, tumen je’el ba’axak ka yanak lu’ume’ séeba’an u píitmáansik kéen k’áaxak ja’.

Ku tukultike’ k’a’anan u na’atik kaaj ba’axten unaj u kaláanta’al u yáalal le lu’uma’, yéetel u yojéeltik bix u meyaj ti’al ma’ u beeta’al ba’ax beetik u k’astal. Leti’e’ tu ya’alaje’ jump’éel ba’ax séeba’an u k’askúuntike’ leti’e’ tu’ ja’ ku jóok’sa’al te’e najo’obo’, beyxan le ja’ ku jóoksa’al tumen le graanjas tu’ux ku tséenta’al k’éek’eno’ob yéetel ba’ax ku jóok’sa’al reeyeno sáanitario.

Uláak’ talame’ leti’ u seen meyajta’al lu’um mina’an u p’iisil, yóok’lal áagrokiimikos ku k’a’abéetkunsa’al, beey tu tsikbaltaj María del Carmen Ponce Caballero, máax jach kaambanaja’an yóok’lal lu’um. 

Wa ka tukulta’ake’ pláaguisiidaobe’ ma’ chéen u ch’e’enilo’ob ja’ ku k’askúuntik, tumen láayli’ xan u toj óolal wíinik ku loobiltik; Ponce Caballeroe’ tu ya’alaje’ le je’ela’ je’el u chan ch’éenel wa ka kaxta’ak u nu’ukil u meyajta’al lu’um, beyxan u kanik máak bix u k’a’abéetkunsik ba’ax yaan yóok’ol kaab yéetel ka péeknak u meyajt poliitikáas ti’al u kaláanta’al u meyaj kolnáalo’ob.

Beey túuno’ Germán Giácoman Vallejos, íinjeeniero ambientale’, tu ya’alaje’ uláak’ ba’ax je’el u páajtal u beeta’ale’ leti’ u ch’éenel u seen jaanta’al bak’, tumen u tséenta’al u ba’alche’il ti’al u jóok’sa’ale’ jach ya’ab u loobiltik lu’um. Le beetik ku tukultike’ unaj u kanik máak u nu’ukt bix u k’a’abéetkunsik ja’.

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan