de

del

K’i’ix paach ooch sajbe’entsil yanik u kuxtal

Puercoespín mexicano, ''bonito'' pero bajo amenaza
Foto: Darren Obbard

Le chan ba’alche’a’, jets’a’an u sientiifikoil k’aaba’ beey Sphiggurus mexicanus, ts’o’okole’ ich káastelan t’aane’ k’ajóolta’an beey puercoespín tropical, “jats’uts” u yila’al ba’ale’ sajbe’entsil yanik u ch’éejel. 

Xbiologáa Rocío Peralta Galicia tu tsolaj xk’i’ix paach ooche’ jatsa’an ichil apéndice III, le je’ela’ ku ya’alike’, k’áata’an ka ts’a’abak u p’iisil u ko’onol ichil tuláakal yóok’ol kaab, yéetel unaj u múul meyaj noj lu’umo’ob tu’ux ku yantal. 

Yaan ku yila’al chéen Centroaméricai’, yéetel tu noj lu’umil Méxicoe’ chéen ku yanatal Nayarit, Tabasco, Veracruz, Chiapas, Yucatán, Kaanpech yéetel Quintana Roo. U ya’abil tu’ux ku kuxtalo’obe’ táan u bin u k’askúunta’al. 

 

En español: Puercoespín mexicano, ''bonito'' pero bajo amenaza

 

Uts tu yich u yantal tu’ux ma’ jach ka’anal k’áaxi’, ba’ale’ ku u yo’och báalamo’ob yéetel uláak’ nukuch miiso’ob. “Suuka’an u máan de áak’ab, tu juunalo’ob, ts’o’okole’ jach táant u máan u k’iinil u yantal u mejenil (ichil abril yéetel mayo). Chéen juntéen ku yantal u mejenil. 

Leti’obe’ ma’ tu tich’ko’ob k’i’ixelo’ob, tumen yaj u yu’ubiko’ob kéen u beeto’ob, wa kéen t’i’ilik ti’ uláak’ ba’alche’ob, ba’ale’ wa ku yu’ubiko’ob saajkile’ ku beetiko’ob. Tu ya’alaje’, tu lu’umil Quintana Rooe’ láayli’ chan nonoj k’áax p’aatal ti’al u yantal, ba’ale’ unaj u kaláanta’al ti’al ma’ u jach p’íittal. 

Tak walkila’, mina’an mix jump’éel nu’ukbesaj ti’al u kaláanta’al, ba’ale’ NOM-059- SEMARNAT-2010 u jatsmaj beey ba’alche’ sajbe’entsil yanik u ch’éejel.

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan