Úuchik u beeta’al jump’éel xaak’al xook yóok’lal toxinas yaan ichil u ts’aakil síinano’ob asab k’aas u chi’ibal tu noojol yéetel tu xamanil África, beyxan América Latina, je’el bix xan Medio Oriente, u ajxak’al xookilo’ob UNAMe’ táan u meyajo’ob ti’al u beetiko’ob ts’aak ti’al kéen chi’ibanak le mejen ba’alche’oba’.
U ajxaak’alilo’ob Instituto de Biotecnología (IBt) ti’ u noj najil xook UNAM, tu péetlu’umil Morelose’, táan u meyajo’ob yéetel síinano’ob ti’al u beetiko’ob u ts’aakil, yéetel le bíin béeyak u ts’aatáanta’al máaxo’ob ku chi’ibilo’ob tumen síina’an wa tumen uláak’ ba’alche’ob je’el bix kaan wa am.
Leti’obe’ táan u beetiko’ob toxinas ichil jump’éel láaboratoryóo ti’al u béeytal u beeta’al inmunoojenóos wa molekuuláas tu’ux ka yanak u koontráail benenóo ku ju’upul tumen le ba’alche’obo’.
En español: La UNAM crea antivenenos con los alacranes más peligrosos del mundo
U xoknáalilo’ob maestría Samuel Cardoso ts’o’ok tak u beetiko’ob u toxiináasil síina’an mina’an yóok’ol kaab. Le je’elo’ béeychaj u beetiko’ob tumen tu xa’ak’to’ob u ts’aak ka’atúul síina’an yéetel le táan u meyajo’obo’.
Le ts’aak túun táan u beeta’alo’, yaan u yáantaj u ts’aatáanta’al le óoli’ 250 mil chi’ibal ku beeta’al lalaj ja’ab te’e noj lu’uma’, yéetel ku tukulta’ale’ yaan u béeytal u p’íitkunsa’al le 40 máako’ob ku kíimil yóok’lal le chi’ibalo’ob beyo’.
Ba’ax ts’o’ok u chíikpajal ti’ xaak’al meyajta’an tak walkila’, jts’a’ab k’ajóoltbil ti’ u sientiifikóoil ts’íib Recombinant expression and antigenicity of two peptide families of neurotoxins from Androctonus sp.
Xaak’al ku meyajta’al tu lu’umil México, ts’o’ok u beetik u táakapajl máako’ob ku taal Turquía, máaxo’ob táan xan u tukultik u beetiko’ob sintetikáa toxiináas ti’al u ts’aatáanta’al u ts’a’akal máak.
Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan