Pampaphoneus biccai tu jets’aj u muuk’ América del Sur, úuchik u ye’esik leti’ u asab nojoch ba’abal ku máan janal te’e k’iinako’obe’, kex 40 miyoonesil ja’abo’ob ma’ili’ yanak dinosaurios.
Ti’ jump’éel túumben xaak’al jts’a’ab k’ajóoltbil tu pikil ju’unil Zoological Journal of the Linnean Society, junmúuch’ ajxak’al xooko’obe’ tu ye’esajo’ob ba’ax kaxta’an yóok’lal le nuxi’ ba’ala’ yaan kex 265 miyoonesil ja’abo’ob u yúuchbenil, ts’o’okole’ jach tu beel ts’aka’anil. Ti’ kaxta’ab tu baantail mejen kaajo’ob yaan São Gabriel, tu noojolil Brasil.
Ichil baakelo’ob kaxta’abe’ ti’ yaan u pooli’, beyxan jayp’éel u ch’ala’atel yéetel jayp’éel ti’ u k’abo’obi’. Pampaphoneus, jatsa’an ichil le yáax terápsidos k’aba’inta’ab dinocéfalos, yéetel kuxalaj ma’ili’ lúubuk k’áak’il tuunich jáaws kuxtal yaan ka’ach Yóok’ol Kaab, tu’ux jkíim u 86 por sientoil ba’alche’ob yaan te’e k’inako’obe’.
Dinocéfalose’, ma’ seen mejentako’obi’, yéetel yaan le ku jaantik xíiw, beyxan bak’. U baakel u poolo’obe’ piimtak, ts’o’okole’ jach ojéelta’ab yanchaj Sudáfrica yéetel Rusia, ba’ale’ ma’ suukchaj u yila’al ti’ uláak’ lu’umo’obi’. Le jaaj Pampaphoneus biccai ojéela’an yanchaje’, Brasil kaxta’an.
Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan