Ajxak’al xooko’ob ti’ u noj najil xook Facultad de Ciencias méek’a’an tumen Universidad Carolina de Praga (UC) tu k’a’aytajo’ob tu pikil ju’unil Nature, juntúul trilobite yaan 465 miyoonesil ja’abo’ob yaan u ba’alil chooch láayli’ ts’aka’an.
Le úuchben wíinkilala’, jach ts’aka’an tu ts’u’ nukuch tuunicho’ob yaan Rokycany (República Checa), yéetel kaxta’ab kex walkil 100 ja’abo’ob paachil. Ba’ale’ te’e k’iino’ob jts’a’ab k’ajóoltbil jayp’éel ba’alo’ob yóok’lal, úuchik u k’a’abéetkunsa’al uláak’ túumben ba’alo’ob ti’ tomografía sincrotrón. Xaak’ale’ ku sáasilkúunsik k’a’anan ba’alo’ob ti’al u na’ata’al trilobites yéetel bix úuchik u kuxtalo’ob paleozoico lu’umo’ob, ichil ba’ax a’alab tumen ajxaak’alo’ob.
Úuchben trilobite kaxta’abe’, ila’ab tumen juntúul kóolexionistáa, ku k’aaba’tik Karel Holub tu ja’abil 1908; tu jo’oloj kaxta’ake’ biinsa’ab ti’ jump’éel kúuchil e’esajil.
“U béeytal u ch’a’abal u yoochel, je’el bix le ku jóok’sa’al ti’al tomografías komputarisaadáas tu najilo’ob ts’akyaje’, chéen yáax xáak’ab. Kéen ts’o’okoke’ ku ja’ajatsa’al yéetel jump’éel u softwareil rekonstruxion. Le kéen jóok’ok u tridimensional disenyoil le fosilo’, ku jóok’sa’al de birtual, tumen lelo’ ku taamkúunsik oochel, ti’al u ye’esik jump’éel oochel jach táaj ya’abach ba’alo’ob ku ye’esik”, a’alab tumen Valéria Vaskaninová, máax láayli’ ku meyaj te’e najil xooko’.
Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan