de

del

Foto: Efe

Jmexikoil xaak’alo’obe’ tu ts’áajo’ob k’ajóoltbil le lunes máanika’, jump’éel app ku meyaj yéetel ba’ax k’aaba’inta’an beey  inteligencia artificial, ti’al u jach ts’aatáantik ba’ax táan u yúuchul yéetel pak’be’en k’oja’ano’ob tu jach k’iinil tu yantal, ts’o’oke’ le je’ela’ je’el u yáantaj ti’al u beeta’al uláak’ sisteemáas ti’al u yila’al táan u tsa’ayal wa táan u pa’ak’al wa ba’ax biirusil, ti’al u káajal u meyajta’al prueebas yéetel ti’al xan u jach ojéelta’al jaytúul ti’ ts’o’ok u tsa’ayali’.

U k’aab’a appe’ Pablo, ts’o’oke’ ku k’a’abéetkunsik daatos éepidemiolojiikóos jóok’sa’an ti’ Internet, ti’al beyo’ u beeta’al jump’éel diagnoostikóo tu jo’oloj jayp’éel segundóos, tsikbalta’al tumen Octavio García, máax jo’olbesik yéetel máax patjo’oltmajil Instituto Traslacional de Singularidad Genómica (Itrasig).

“Chan ya’ab u na’at. Ku béeytal u yilik ba’ax táan u yúuchul tu súutukil ma’ chéen yéetel daatos ku meyaji’, tumen láayli’ ku béeytal u yilik wa yaan ba’ax ma’ paatali’, le beetik ku k’a’abéetkunsik ba’ax ku yu’ubik te’e redo’ , yéetel ku yilik xan bix u yúuchul jayp’éel ba’alo’ob”, tu tsolaj García. 
U tuukulil Pabloe’, leti’ u béeytal u k’ajóolta’al bix yanik éepidemiolojiikóo ba’al ti’ jump’éel k’oja’anil, ti’al beyo’ u yila’al wa yaan xan uláak’ u jejeláasil le biruso’.

Garcíae’ tu tsikbaltaj Pabloe’ ku yáantaj ti’al u yojéelta’al bix je’el u meyaj tu jach ma’alobil le daatoso’, tumen kéen yanak wa ba’ax pak’be’en k’oja’anil ti’ wa tu’ux, ts’o’okole’ ku béeytal xan u tukulta’al óoli’ jayp’éel pruebas unaj u yantal ti’al u kaláanta’al bix u bin u xíimbal le k’oja’anilo’. 

“Lela’ u k’áat u ya’ale, yaan k’iine’ mix k’a’abéet kmanik u jeel ba’alo’obi’, ti’al ma’ u jach xuup máak, wa ti’al u k’a’abéetkunsa’al taak’in kéen jach k’a’abéetkunsa’ak”, tu ya’alaj. 

Appe’ meyajta’ab tumen jmexikoilo’ob, ts’o’oke’ ku núupul yéetel le jts’a’ab k’ajóoltbil le ja’ab máaniko’ tumen le múuch’kabilo’, ku k’aaba’tik NanoLuci; lela’ jump’éel minilaboratorio ku béeytal u beetik tak 200 u p’éel jenetiikóo xaak’al ti’al u yila’al wa yaan k’oja’anil ti’ wíinik, ba’alche’ yéetel xíiwo’ob. 
NanoLuci ku béeytal bin u k’ajóoltik k’oja’anilo’ob je’el bix influenza, Covid-19, virus papiloma humano (VPH) yéetel virus de inmunodeficiencia humana (VIH) chéen yéetel jun ch’aaj u k’ab u chi’ máak. 

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan