Ajxak’al xooko’obe’ tu k’a’aytajo’ob yaan jump’éel áaktun te’el Ujo’, ma’ jach náach te’el tu’ux kóoj Neil Armstrong yéetel Buzz Aldrin walkil 55 ja’abo’ob paachil, ba’ale’ ku tukulta’lae’ yaan uláak’ ya’abach áaktúuno’ob tu’ux je’el u páajtal u wulabta’al uláak’ astronautaob tu paachil k’iin.
Junmúuch’ máako’ob jo’olbesa’an tumen italianoilo’obe’, tu ts’áajo’ob k’ajóoltbil le lunes máanika’, yaan ba’alo’ob chíikbesik yaan jump’éel nojoch áaktuni’; ku béeytal u yokol máak te’el taam ch’e’en ojéela’an yaan te’el Ujo’.
Ti’ yaan tu k’áak’náabil Mar de la Tranquilidad, chéen 400 kiloometróos náach ti’ tu’ux jáay Apolo 11. Áaktune’, je’el le uláak’ maanal 200 kaxta’ab te’elo’, yanchaj úuchik u níikil jump’éel u tuuboil laaba.
Ajxak’al xooko’obe’ tu jach ilajo’ob bix yanik u p’iisilo’ob radar Lunar Reconnaissance Orbiter ti’alinta’an tumen NASA, ts’o’oke’ tu ketajo’ob ba’ax chíikpaj yéetel u tuubosil laaba yaan Yóok’ol Kaab.
Ba’ax kaxta’abe’ chíikpaj tu pikil ju’unil Nature Astronomy. Ichil ba’ax a’alab tumen ajxak’al xooko’obe’, ba’ax ila’ab te’el radaro’ ku ye’esiko’ob chéen u joolil le áaktuno’. Ku p’isik kex 40 meetróos u kóochil yéetel u chowakile’ maas jach nojoch ti’ lelo’.
A’alabe’, u ya’abil kraateréese’ míin ti’ yano’ob tu úuchben k’áaxilo’ob laabáa le Ujo’. Beyxan míin yaan jayp’éelo’ob tu noojol chuunil le Ujo’, tu’ux ku tukulta’al u jáayal tuka’atéen u astronautailo’ob NASA ti’ le ja’abo’ob ku taala’.
Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan