de

del

Xma’ no’ojan tséentaje’ ku xaankúunsik u desarrollo 3.6 millones latinoamericanoil paalal: xaak’al

OEI: niñeces en América Latina, con mal desarrollo por carencias alimenticias
Foto: Reuters

Ichil u lu’umil América Latina y el Caribe (ALC) yaan 3.6 millonesil paalal yaan 3 yéetel 4 u ja’abil ba’ale’ yaan ba’ax ma’ no’oja’an tu desarrolloil, ts’o’oke’ sajbe’entsil yaniko’ob tumen ma’ táan u bin u chuko’ob u jach ka’anal u potencialo’obi’ tumen ma’ xan táan u chúukpajal ba’ax k’a’abéet ti’al u yuts tséentikubáajo’ob.

U yóox jaats ti’ le paalalo’obe’ kaja’an ti’ najo’ob jach óotsiltak, ti’ mejen kaajo’ob, ts’o’oke’ u paalilo’ob ko’olel ma’ náachchaja’an u kaambalo’obi’, beey a’alab tu informeil Nutrición en la primera infancia: estado y desafíos actuales en América Latina y el Caribe, meyajta’ab tumen Organización de Estados Iberoamericanos (OEI) yéetel Fundación Iberoamericana de Nutrición (FINUT).

Beyxan, ichil uláak’ ba’axo’ob a’alab te’el xaak’alo’, paalal ma’ uts tséenta’anile’, wa yaan ti’ob desnurtición crónicae’, ka’atéen menos u páajtalil u k’uchul ti’ no’ojan desarrollo ti’al u béeytal u kanik xook yéetel ts’íib, yéetel xan ti’al u kanik u k’a’abéetkuns números, a’alab tumen OEI le miércoles máanika’ ti’ jump’éel k’a’aytajil. “Millonesil paalal ku bino’ob xooke’ ba’ale’ wi’ijo’ob, ts’o’oke’ wa wi’ij máake’ ma’ tu yutstal u kaambal”, tu ya’alaj u secreatario generalil OEI, Mariano Jabonero.

Chéen tu ja’abil 2022e’, maanal 152 mil paalal jkíim América Latina yéetel Caribe yóok’olal ba’alo’ob yaan ba’al u yil yéetel xma’ no’ojan tséentajili’, ts’o’oke’ maanal ti’.u chúumukil ti’ le je’elo’obo’ ma’ tu chukaj mix 28 k’iino’ob kuxa’an.

Yóok’olal mejen neeneobe’, xaak’ale’ tu ya’alaje’, ti’ lajuntúul neeneobe’, chéen juntúul aalchaj le beyka’aj unaj u yantal ti’ tu k’iinil úuchik u yantal (2 mil 500 gramos), ts’o’oke’ lelo’ ku ye’esik 11.7 por ciento tu baantail Caribe, yéetel 10.9 por ciento Centroamérica. Kex 5.7 millonesil mejen paalale’ ma’ chuka’an u tallaili’, mix xan táan u nojochtalo’ob je’ex unaje’, ts’o’oke’ lelo’ je’el tak u jo’otéenchajal ich máasewal paalal ma’ u chuk jo’op’éel u ja’abil.


Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan