de

del

Canelo ts’unu’un, ichil le maas ya’ab ku kaxta’al ilbil

Colibrí canelo, de los más buscados por los observadores de aves
Foto: Matt Garvin

El Colibrí canelo o Amazilia rutila juntúul chan ch’íich’ Kaja’an tu xaman-lak’inil México tak Costa Rica; tu petenil Yucatáne’ yaan ku yila’al Quintana Roo, ts’o’oke’ ku k’uchul tak Belice, tumen ku kuxtal ich k’áax tu’ux ma’ ke’eli’.

“Ku yila’al beey juntúul jats’uts ch’íich’; ku máan ilbil tumen máaxo’ob ch’úuktik yéetel ch’a’ak u yoochel ch’íich’o’ob, ts’o’oke’ ku chan yantal náajal taak’in tu yóok’olal tu kaajil Cozumel”, tu ya’alaj Rafael Chacón Díaz, máax jo’olbesik Centro de Conservación y Educación Ambiental ti’ u múuch’kabil Fundación de Parques y Museos ti’ u kaajil Cozumel.




Ma’ seen nojochi’, mix jach seen chichani’. Ojéela’an u xiibil ch’íich’ile’ tumen u koje’ toj yéetel chak u punta; u kaal, u tseem yéetel u jobnele’ k’as lelem chocolate yéetel u pach beyxan u poole’ ya’ax-éek’; u xiik’e’ k’as booxtak yéetel u neje’ lelem chocolate. U xch’uupile’ óol je’ex le xiibo’ ba’ale’ tu kaale’ maas chan boox.

”Jach k’a’anan u yúuchul tsikbal yóok’olal ts’unu’uno’ob, tumen juntúul ti’ le ba’alche’ob maas jach jats’utstak, yéetel ma’ séeba’an u yila’ali’. To’on wey Cozumele’ yaan to’on esmeralda ts’unu’un, ba’ale’ yaan uláak’ de mango ts’unu’un, leti’e’ maas nojocho’; beyxan rubí yéetel canelo”, tu ya’alaj Chacón Díaz.

Ku p’isik kex 11 centímetros yéetel ku aaltal ichil 4.5 tak 5 gramos.

Ku p’áatal sajbe’entsil u kuxtalo’ob kéen k’a’abéetkunsa’ak insecticidas, kéen k’askúunta’ak che’ob wa tu’ux kaja’ano’ob, kéen oksa’ak táatanxelil xíiwo’ob tumen sajbe’entsil ti’al nikte’ob yaan, yáax k’iin yéetel u k’astal u taanajo’ob te’el k’iino’ob je’elo’, tumen ma’ táan u kaxtik ba’al u jaantej.

U ya’abile’ ku jaantik u nikte’il xk’anan, beyxan buganvilias, tulipanes yéetel je’el ba’axak nikte’il yaan u k’aab.

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan