de

del

11F: Ka’atúul xyucatanilo’ob yaan u chíikbesiko’ob México tu táan Bélgica

11F: Dos niñas yucatecas que hacen ciencia representarán a México en Bélgica
Foto: Cortesía

Xyukatanilo’ob, 14 u ja’abo’ob, ts’o’oke’ táan u jach meyajo’ob ti’al u chìikbesa’al u k’ajla’ayil ko’olel ich u meyajil siensyáa tu lu’umil Yucatán, tumen béeychaj u yéeyalo’ob ti’al u chíikbesiko’ob México, ichil u ch’a’anil ExpoCiencias Bélgica 2026. Mirna Catalina Virgilio Hernández yéetel Sathya Valentina Euan Contreras, táan u xíimbaltiko’ob u bejil xaak’al.

Xch’úupalalo’obe’ tu béeykunso’ob táakpajal te’el múuch’tambal kun beetbilo’, tu jo’oloj táakpajako’ob xan ti’ keet beeta’ab tu noj kaajil Tampico, Tamaulipas, tu’ux a’alabe’, yéeya’abo’ob ich maanal mil 500 u túul máako’ob táakpaj ti’ uláak’ kaajilo’ob yéetel noj lu’umo’ob.

Sathya yéetel Catye’, tu ye’eso’ob u meyajil “Bioyuc.art Arte y ciencia en la conservación de anfibios de Yucatán”, le beetik yéeya’abo’ob ichil u jaatsil Pandilla Científica Juvenil, tumen jats’uts ba’ax tu ye’eso’ob yéetel uts beeta’abik u woojil yéetel u boonil.

Meyaje’ káaj walkil 5 ja’abo’ob paachil, ka’alikil táan u pak’be’en k’oja’anil Covid-19; jo’olbeas’ab tumen Caty, máax káaj u jach ilik ba’ax ku yúuchul yéetel muucho’ob yaan ti’ jump’éel kajtalil yaan tu kaajil Ticul, Yucatán, tak ka’aj chúun Bioyuc.art, meyaj páayt’antikkaaj ti’al u kaláanta’al anfibio ba’alche’ob.
Xch’úupalalo’obe’ yaan u bino’ob Bélgica ti’al u winalil marzo, yéetel u alab óolil u k’ajóoltiko’ob uláak’ táanakelem paaal ti’ táanxel kaajo’ob ti’al u k’ajóoltik uláak’ tuukulo’ob yéetel meyajo’ob ti’al túumben meyajo’ob kun taal tu paachil k’iin.

U ka’atúul xch’úupalale’ táan u xokiko’ob séekundaryáa, ts’o’oke’ ku tóoch’ta’al u meyaj te’el k’iina’, 11 ti’ febrero, tumen táan u k’iimbesa’al Día Internacional de la Mujer y la Niña en la Ciencia. 




Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan