de

del

Foto: Nasa

U’uts ba’al ti’al áastronautaob ba’ax ojéelta’ab: te’e Ujo’ asab ya’ab ja’ yani’, ma’ je’ex u tukulta’al ka’acho’, ba’ale’ le yane’ batchajan ichil u mejen kraateres yaano’ob te’elo’; lela’ k’a’anan tumen ti’al meyajo’ob bíin beeta’ak tu paachil k’iin, beey úuchik u ts’a’abal k’ajóoltbil ti’ ka’ap’éel xak’al xooko’ob jts’a’ab k’ajóoltbil le lunes máanika’. 

Ka’ache’ ku tukulta’ale’ te’e Ujo’ óoli’ mina’an ja’i, wa chéen jump’íit yani’, ba’ale’ tu ja’abil 2008e’, yanchaj ajxak’al xooko’ob meyajnajo’ob te’elo’ ka tu yilajo’ob yaan u mejen ch’aajilo’ob ja’ ichil maagma taasa’ab tumen le áastronautaob ichil u meyajil Apolo. 

Síis ja’ yaan ichil u mejen joolil kraater yaan tu yóok’kabil le Ujo’, ts’o’okole’ mantats’ éek’jolch’e’en tu’ux yanik tumen naats’ yaniko’ob ti’ poolos, tu’ux ku jach táaj síistal ba’al. 

Jump’éel xak’al xook jts’a’ab k’ajóoltbil tu pik’il ju’unil Nature Astronomy jts’a’ab ojéeltbil yaan le mejen joolilo’oba’ tu’ux yaan síis ja’, yéetel k’aaba’inta’an beey "trampas frías“. 

Ti’al ka béeyak u yojéelta’al bix yanik u ja’il Uje’, ka’a’béetkunsa’ab ka’ap’éel u nu’ukulilo’ob óorbitador NASA, LRO. Tu’ux xa’ak’ta’ab ba’ax ts’o’ok u yáax chikpajal tumen le nu’ukul je’elo’ yéetel uláak’ jóok’sa’an ich 3D ti’al beyo’ u páajtal u je’ets’el u nojochil yéetel tu’ux yaan oochelo’ob, ba’ale’ ma’ táan u píitmáansik jump’éel milímetro.

 

Edición: Mirna Abreu