de

del

Báakunae’ yáax uti’al u ajmeyajilo’ob ts’akyaj, ts’o’okole’ tsoola’an ti’al kaaj: Ssa

Ti'al u ts'a'abal ti' u kajnáalilo'ob Méxicoe' jóok'sa'an jo'ojaats ti'al u beeta'al
Foto: Ap

U noj lu’umil Méxicoe’ yaan u káajsik u ts’áak u báakunail COVID-19 meyajta’an tumen estadunidenseil mola’ay Pfizer, ba’ale’ yaan u yáax ts’a’abal ti’ máaxo’ob ku meyajo’ob ti’ u kúuchilo’ob ts’akyaj ti’al u ts’aatáantiko’ob le pak’be’en k’oja’ana’, ts’o’okole’ yaan u ts’a’abal ti’ ch’ija’an máako’ob, ts’o’okole’ u maas chan táankelemil, tak kéen k’uchuk máak ti’ paalal, beey úuchik u k’a’aytik máax beetik u subsecretarioil Prevención y Promoción de la Salud, Hugo López-Gatell.

Ichil tse’ek suuk u beeta’al ja’atskab k’iin sáansamal tumen jala’achile’,  u ajmeyajil toj óolale’ tu ya’alaje’ “ti’ tuláakal máak bíin k’uchuk” le báakunaa’, ba’ale’ yaan u ja’atsal u k’iinil u bin u ts’a’abal.  

Tu ya’alaje’ yaan u káajsa’al u ts’a’abal Ciudad de México yéetel Coahuila, yéetel kéen k’uchuk febreroe’ leti’ kéen k’ujsa’ak ti’ tuláakal u noj lu’umil México.  

Beey túuno’, u k’iinilo’ob u ts’a’abal báakunae’ kamp’éel u jaatsil jóok’sa’an beya’: yáax jaatse’ diciembre tak febreroe’: máaxo’ob ku meyajo’ob ti’ kúuchilo’ob ts’akyaj ku ts’aatáantiko’ob COVID-19; ka’a jaats, febrero tak abril: uláak’ máaxo’ob ku meyajo’ob ti’ u kúuchil ts’akyaj yéetel kajnáalo’ob maanal 60 u ja’abilo’ob; óox jaats, abril tak mayoe’, kajnáalo’ob yaan u ja’abil ichil 50 yéetel 59; kan jaats mayo tak junio, máako’ob yaan u ja’abil ichil 40 yéetel 49; jo’o jaasts, junio 2021 tak marzo 2022, kajnáalo’ob ma’ k’ucha’an 40 u ja’abil.  

Tu ya’alaje’ u ja’abil máak kun ilbil ti’al u páajtal u ts’a’abal, yéetel mix ba’al yaan u yil wa yaan uláak’ u k’oja’anil máak. Yaan xan u beeta’al k’a’aytajilo’ob ti’al u jach a’alal ti’ kaajo’ob tu’ux yaan máax k’a’anan u ts’a’abale’ 

Yáax báakunaobe’ yaan u k’uchul te’e lu’uma’ tu yóoxp’éel p’isk’iinil diciembre, 250 mil u p’éelel, ti’al u páajtal u ts’a’abal ti’ 125 mil máak, tumen unaj ka’atéen ku ts’a’abal ti’ máak. Yaan u t’o’oxol tumen Ejército yéetel Marina.

López-Gatell tu tsolaje’ le kéen káajal u ts’a’abal je’el bix jóok’sa’an u k’iinilo’obe’, yaan u yantal ka’ap’éel kúuchil ti’al u ts’a’abal. tumen ts’aak beeta’ab tumen Pfizere’ ku k’a’abéetkunsik ka ts’a’abak tu’ux jach táaj síis, unaj meenos 70 grados centígrados.

 

Edición: Sasil Sánchez Chan