de

del

U yila'al ma' u yéek'tal Holboxe', noj meyaj najmal u beeta'al sáansamal

K'a'anan u yokol tu pool máake' múul meyaj unaj u beeta'al uti'al u béeytal
Foto: Ayuntamiento de Lázaro Cárdenas

Úuchik u jach ts'aatáanta'al tumen u jala'achilo'ob noj kaaj beyxan úuchik u beeta'al tsikbalo'ob ichil mola'ayo'ob beyxan yéetel Eco-V, páatchaj u luk'sa'al óoli' 70 mil u toneladasil ta' míis yéetel xlalaab ba'alo'ob p'ata'an tu estacionil prueba yaan Holbox, ba'ale' walkila' noj meyaj ku taale', leti' u yila'al ma' u ka yéek'tal mix u ka' pu'ulul ba'ali', tumen jach k'a'anan u yutsil yantal kuxtal yaan te'elo'. 

Le lunes máanika', u jo'olpóopil u kaajil Lázaro Cárdenas, Nivardo Mena Villanuevae' tu k'a'aytaj lik'ul u ja'abil 2008 ma' luk'sa'ak ba'alo'ob p'áatal te'elo', ts'o'okole' le je'elo' jump'éel nojoch talam yóok'lal kuxtal yani'. 

"Teen holboxilene', tin k'ubaj in t'aan ti'al in kaláantik le weya' tumen in wotoch xan, ti'al beyo' máaxo'ob ku taal paachil to'one' bíin béeyak u yutsil kuxtalo'ob, ti' jump'éel lu'um ma' éek'i', ba'ale' k'a'anan xan k oksik tu pool máake', u yúuchul ba'al tu beele' unaj u meyajta'al tumen tuláakal máak. Walkila' ts'o'ok k meyaj ti'al k patik paachil u k'iinil tu'ux ma' béeyak u luk'sa'al ba'al úuch p'ata'aki', lelo' jump'éel ba'al ts'o'ok in béeykunsik tu k'iinil in meyaj, yéetel ki'imak in wóol tumen", tu ya'alaj. 

Ti'al máaxo'ob ku meyajo'ob ti'al u yutsil kuxtal yóok'ol kaabe' te'e peteno', je'el bix Alicia Campos Anconae', máax taaka'an ichil Consejo de Desarrollo Holbox, noj meyaj ku taal beoraa' leti' ka béeyak u je'ets'el ba'ax kun beetbil ti'al u p'áatal beyo', tu'ux mixba'al k'asa'ani'. Tu ya'alaje' k'a'anan xan u ta'akbesa'al kaaj ti'al u kanik máak u ka' k'aabéetkuns ba'al ma'ili' u pule' yéetel ti'al xan u kanik máak u jats u ta' míisi'. 

Ts'o'ok xan u ya'abtal le beyka'aj ta' míis ku jóok'ol ichil u kaajil Holbox, tumen sáansamal ka'ache' ku yantal óoxp'éel tonelada, ba'ale' ts'o'ok u náakal tak 30, le beetik jach k'áabetchaj u tukulta'al bix je'el u páajtal u meyajta'ale', ti'al ma' u ka'úuchul ba'al je'el bix le káaj tu ja'abil 2000, ka káaj u meyaj unidad de transferencia.

Ti'al u laj luk'sa'al ba'al p'ata'an ichil 40 mil metros cuadradose' yanchaj u k'áabetkunsa'al termovalorización, le je'ela' ku beeta'al le kéen tóoka'ak ta' miis ba'ale' kaláanta'an. Tu noj kaajil Holboxe' luk'sa'ab 120 toneladas ichil jump'éel oora.

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan