de

del

Tren Mayae’ yaan u xu’ulsik talamilo’ob yaan yéetel ajkoonolo’ob tu kúuchil Chichén Itzá: INAH

Tren Maya solucionará problemática con comerciantes de Chichén Itzá: INAH
Foto: Rodrigo Díaz Guzmán

Tu jo’oloj k’ala’ak u bejil u k’uchul máak tu yúuchben kaajil Chichén Itzá tumen kajnáalo’ob naats’ yanik te’e baantao’, le miércoles 4 ti’ enero máanika’ t’aanaj máax jo’olbesik le kúuchilo’, Marco Antonio Santos Ramírez, ti’al u ya’alike’, talamilo’ob yaan walkila’ yéetel ajkoonolo’obe’ je’elili’ u xu’ulul kéen káajak u meyaj Tren Maya tumen yaan  u ts’a’abal jump’éel kúuchil ti’al u je’elel cha’an ajxíinximbalo’ob, ts’o’okole’ yaan xan u ts’a’abal tu’ux u yantal ajkoonolo’obi’.  

Leti’e’ ku tukultike’, u noj ba’alile’, leti’ u no’ojankúunsa’al ba’al ti’al u béeytal u yutsil meyaj máak, ba’ale’ beyxan ti’al u kaláanta’an u ba’alumbáaj kaaj.

Yáax ba’ax táan u beeta’ale’, leti’ u xoka’al jaytúul ajmeyajo’ob yaan. Ila’abe’ yaan 674 u p’éel u kúuchilo’ob koonol Chichén Itzá. Yaan u yila’al bix u nu’ukta’al ba’al ti’al ma’ u seen ya’abtalo’ob, tumen tak máaxo’ob ku k’uchul cha’an te’elo’ ku ya’aliko’obe’ mix tu páajtal u yilko’ob tu beel le úuchben kaajo’ tumen ya’abach kúuchilo’ob koonol ts’a’abani’.


Santos Ramíreze’ tu ya’alaje’ ku ts’áak u yóol ti’al u kaláantik le kúuchilo’, ba’ale’ ti’al u béeytale’ k’a’abéet u ts’a’abal u nu’ukil u meyaj máaxo’ob yaan te’elo’.

En español: Tren Maya solucionará problemática con comerciantes de Chichén Itzá: INAH


“Ma’ jump’éel ba’al túumbeni’, úuch yanak le talamila’”, tu ya’alaj, ts’o’okole’ tu k’a’ajsaj xane’, u a’almajt’aanil Ley Federal de Monumentos, ku jet’sike’ ma’ tu páajtal u máan máak u k’a’ayt u koonol ichil le úuhcben kaajo’ob, ba’ale’ “ma’ táan k-a’alik wa ma’ k’a’anan u meyaj máaki’, u ba’alile’ leti’ u yila’al tu’ux ku beeta’al”.

Kex beyo’, leti’ ku ya’alike’ mantats’ ku kaxtik ka béeyak u tsikbal yéetel máaxo’ob ku meyajo’ob ichil le úuchbej kaajo’, ti’al beyo’ u ts’a’abal u nu’uk tuláakal ba’ale’, ts’o’okole’ kex yaan máak oka’an koonol yéetel mina’an u ju’unil u beetike’ ma’ tu páajtal u jóoksa’al wa ma’ tu ts’a’abal uláak’ tu’ux ti’al u meyaj.

Walkila’, úuchik u k’a’alal le bejo’, táan u k’ata’al bej ti’al u k’uchul 6 mil máak sáansamal suuka’an u kóokol te’elo’, tumen ti’al lunese’ ku tukultike’ chéen 100 máako’ob ooko’obi’, martese’ 20 yéetel jo’oljeak miércolese’ kantúul, ts’o’okole’ le je’elo’ ku beetik xan u p’íitchajal náajal; beyxan tu ya’alaje’ tu ja’abil 2022e’ xoka’ab yanchaj 2.6 miyoonesil máak ook te’e úuchben kaajo’, ts’o’okole’ le je’elo’ tu píitmáansaj le jaytúul máak ook ma’ili’ yanak pak’be’en k’oja’an.

Tu tsikbaltaje’, u káajal u meyaj Tren Mayae’ yaan u ts’áak u páajtalil u je’ebel u kúuchil Centro de Atención a Visitantes (Catvi) ti’al u yantal u kúuchil u k’a’aytik u koonol máak tu beel, ti’al ma’ u ch’u’ulul kéen k’áaxak cháak wa u tóoka’al kéen jach chokochajak k’iin.

Kéen k’uchuk u k’iinile’, ajkoonolo’obe’ yaan u béeytal u jets’iko’ob wa u k’áato’ob máan te’elo’, tumen ti’ kun ts’áabil tu yúuchben kúuchil u jáayal péepen k’áak’ tu’ux bíin máanak le treeno’, ba’ale’ le je’elo’ yaan u yúuchul jach kéen ts’o’okok u beeta’al te’e ja’abil 2023a’.

“Jach k’a’anan u ya’alale’ yaan uláak’ talamilo’ob, je’el bix u ko’onol drorgáa ichil le úuchben kaajo’ […] tak walkila’ ts’o’ok k-ojéeltik yaan ka’atúul máak ku koonolo’ob ka’ache’ ku yúuts’bentiko’ob droogáa”, tu tsikbaltaj.

Uláak’ ba’al tu ya’alaje’, u meyaj INAHe’ leti’ u kaláantik xan maaya kaajo’ob: tsikbal jóok’sa’an tumen kin péech’óoltik bin kajnáalo’obe’ chéen tuus, mix jaaji’”; tu ya’alaje’ le je’elo’ ku ya’alal tumen kéen k’áatak ti’ máak ka luk’ul tu’ux yaan tumen ma’ uts u ti’ale’, ku k’uuxilo’ob, loe beetik ku ya’alal ba’al beyo’.

“U ya’abil máaxo’ob ku meyajo’ob tin wéetele’, ku t’aniko’ob maaya, le beetik ba’ax ku ya’alale’ mix jaaji’”. Ti’al u ye’esik jaaj ba’ax ku ya’alike’, tu ya’alaj jayp’éel t’aano’ob ich náhuatl yéetel maaya.
Ts’o’okole’, tu ya’alaje’ ma’ili’ yanak pak’be’en k’oja’ane’, u yúuchben kaajil Chichén Itzáe’ jach ya’ab u meyaj, tumen ku je’ebel láas 6 ja’atskab k’iin, ti’al u béeytal u cha’antal u píik’il, ts’o’okole’ ku je’ebel 8 tak 5 u taal u chíinil k’iin ti’al u xíimbalta’al chéen je’ex suukile’, yéetel kéen ts’o’okoke’ ku ch’a’antal u t’úubul k’iin ichil láas 5 tak las 7 áak’ab. Tu ts’ooke’, ichil láas 7 tak las 11 áak’abe’ ku cha’antal luus y sonidóo; “tuláakal le je’ela’ ku k’a’abéetkunsik u yuumil u kaláanta’al kúuchil, ajmeyajo’ob yéetel uláak’ ba’alo’ob”.  

Ka’aj k’uch pak’be’en k’oja’ane’, úuchben kaaje’ béeychaj u chan ch’a’ak u yiik’. káaj tak u k’uchul ba’alche’obi’, kéejo’ob, báalamo’ob, ichil uláak’o’ob, le beetik ku tukultik k’a’anan u tso’olol ba’al te’elo’.

“Ma kúulpach yano’ob ti’ kaaji’, mix xan ti’ éejidoi’ […] leti’obe’ ku ya’aliko’ob mix ba’al ku yantal u ti’alo’ob, ba’ale’ ma’ jaaji’, tumen yaan ba’al ku yantal u ti’alo’ob; ichil ba’ax jets’a’an Ley de Ingresos de la Federación, jun jaats ti’ le taak’in ku yokol kéen bo’ota’ak u yokol máaki’, ku p’a’atal ti’ le kaajo’”.

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan