de

del

Mil 500 u téenal ich maaya t’aan

Juntúul máak ka’alikil táan u xokik jump’éel ti’ le yáax pik’il ju’uno’ob jóok’sa’ab ich maaya ka’alikil u biinsa’al uláak’ ti’al t’oxbil
Foto: Rodrigo Díaz Guzmán

Tu k’iinil úuchik u tukulta’al, jach tu káajbal, tu yáax juntéenal úuchik u jóok’sa’al K’iintsil, ti’ le pik’il ju’una’ ti’al u ja’abil 2016e’, tukulta’ab najmal u táakbesa’al maaya t’aan. Chéen ba’axe’, ka’aj káaje’ óoli’ beey jumpuul úuchik u na’atale’, yaan máaxo’ob kun xook ich maaya t’aan, óoli’ je’el bix ka a’alake’, tuláakal máax ku t’anike’, ts’o’ok u béeylkunsik u kanik xook, ts’o’ok u na’atik bix u yúuchul xook ich maayai’, tumen ts’a’aban u páajtalil ti’ ti’al u béeytal. Je’el u tukulta’al K’iintsile’, tu tu’ubsaj le je’elo’ ma’ jump’éel páajtalil yaan ti’al tuláakal máax t’anik maayai’, ba’ale’, kin tukultike’ le je’elo’ ma’ no’ojan tuukuli’, ma’ unaj u ya’alal mina’an mix máak ku xook ich maaya t’aani’, tumen u ya’alpajale’, chéen táakmuk’tik u tuukulil a’alik le t’aanila’, péech’óolta’an je’el bix uláak’ u ya’abil le t’aano’ob yaan te’e nojlu’uma’.

 

También te puede interesar: Mil 500 veces en maya

 

Úuch yanak máaxo’ob ku xook ich maaya; chéen ba’axe’ ma’ chéen t’aan ts’íibta’an ti’ ju’un ku xokiko’obi’, tumen úuch káajak u xo’okol k’iin, lu’um, yook’ol kaab yéetel u jejeláas bix u yantal u na’at wíinik tu táan le ba’ax ku máan tu yicho’. Beey túuno’, tu yóok’lal le je’elo’, u béeykunsa’al u je’ets’el maaya t’aan ti’ uláak’ jump’éel lu’um, je’el bix le pik’il ju’unila’ ts’o’ok maanal jo’op’éel ja’ab káajak u yantal je’el bix le je’ela’, ku súutul jump’éel k’a’anan chíikulal ti’al u k’a’abéetkunsa’al le t’aana’, tumen ti’ le túumben bejo’oba’, ti’ k xíimbal ya’abach ti’ máaxo’on k ojel k t’aan le t’aana’ beyxan k xokej.  

U t’a’anal, u ts’íibta’al, u yu’uba’al, u yila’al yéetel u yu’uba’al t’aano’ob ma’ suuka’ano’obi’, je’el ba’axak ba’axten ma’ táan u yúuchuli’ -je’el bix tumen ti’ p’ata’ano’ob tu yáanal u bo’oyil uláak’ nukuch t’aano’obe’-, ku séeba’an súutul beey jump’éel ba’ax ku ya’alik x mixeil liingüiistáa Yásnaya Aguilar, u k’a’abéetkunsa’al jump’éel t’aane’, yaan u kuuch; tumen u ka’a noj wáalil tu’ux ku ts’íibta’al maaya t’aane’, ma’ chéen junwáal tu’ux ku yila’al le t’aana’, mix xan chéen tu’ux ku chíikbesa’ali’; tumen u yantale’, ku péeksik u yóol máax ilik, ku jets’ik ba’axten ti’ ts’a’abani’. Beyxan páayt’aan ti’al u beeta’al uláak’ kúuchilo’ob k’a’aytik péektsilo’ob tu’ux ka táakbesa’ak maaya, náhuatl, wa uláak’ je’el ba’axak máasewal t’aan ma’ suuk u yu’ubalo’obi’. Kúuchilo’ob tu’ux ka yanak t’aano’ob je’el bix maayai’, tu’ux ka suukak u yila’alo’ob, yéetel u paktalo’ob ichil u kuxtal wíinik sáansamal, ti’ ba’alo’ob ku suuktal u beetik, je’el bix u xoka’al pik’il ju’un.  

In ts’íibtik mil 500 u téenal ts’íibo’ob ich maaya t’aan ti’al le mola’ay beetik le pik’il ju’una’, ma’ chéen ku beeta’al ti’al u tsikbalta’al wa ti’al u k’a’aytal péektsilo’obi’; ku yantal sáansamale’, tumen yéetel ku páajtal u k’aaba’inta’al ba’al yéetel le t’aana’. Ts’o’ok mil 500 u téenel u k’aab’ainta’al ba’ax ku yúuchul ti’ le yóok’ol kaab táan u péeka’, ba’ale’ yéetel uláak’ lu’umo’ob, boono’ob, máako’ob wa miatsilo’ob.

U yantal sáansamal jump’éel ts’íib ich maayae’, ku ts’áak teen u páajtalil in paktik in t’aan yéetel uláak’ u ki’ilo’ob: je’ex ka na’ata’ak bix u táakbesa’al ti’ jump’éel pik’il ju’un, beyxan bix unaj u yantal u nu’uk ti’al ka yutsil nu’up’uk yéetel oochelo’ob, kúuchilo’ob beyxan boono’ob, ti’al beyo’ u yantal u táan u yich K’iintsil, táaka’an ich en La Jornada Maya

U k’a’abéetil maaya t’aan ti’ le pik’il ju’una’, míin ma’ táan u kaxtik chéen u ts’áak k’ajóoltbil ba’ax ku yúuchul; ku kaxtik u k’a’abéetkunsa’al, u na’ata’al, u tukulta’al, u jóoksa’al u tiskbalil, u kéet a’alal u jejeláasil ba’alo’ob tu yóok’lal; ti’al je’el máaxak, ti’al máax t’anik, beyxan ti’al ma’i’. Ti’ yani’ tumen yéetele’ ku páajtal u k’ajóolta’al uláak’ t’aano’ob yaan ti’al u k’a’abéetkunsa’al ba’al, ti’al u kaxtik máak bix u na’atik ba’ax ma’ u k’ajóoli’, ti’al u jets’a’al tuukulo’ob, ichil uláak’ ba’alo’ob.  

Mil 500 u téenal u beeta’al K’iintsile’, ma’ táan u chúukpajal le wáalal k’a’abéet ti’al u líik’sa’al jump’éel nojoch kúuchil ti’al maayai’, le beetik unaj u yantal uláak’ K’iintsilo’ob, uláak’ pik’il ju’uno’ob ti’al u ya’alpajal u jejeláasil bix u na’atal yóok’ol kaab. 


[email protected]


Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan