de

del

Úuchik u ts’a’abal k’ajóoltbil Encuesta Nacional de Salud y Nutrición (Ensanut) chíikpaj ya’abchaj u póorsentajeil paalal polok yéetel ma’ t’a’aj yaniko’obi’, le beetik x pediatráa Evelyn Cach Martínez, tu ya’alaje’ je’el ba’axak ba’al ma’ táan u chúukpajal kéen tséenta’ak paalal ma’ u chuk 15 u ja’abile’, ku yúuchul tumen u yuumo’ob wa u tojol u ma’anal ba’ale’ ma’ no’oja’an yaniki’; ba’ale’ tu ya’alaj xane’, walkila’ yaan ba’al u yil k’albe’en kuxtal yanchaj yóok’lal Covid-19e’ ti’ le ts’ook ja’ab yéetel táanchúumuka’.  

Tumen mina’an xan ba’al ku ts’a’abal ojéeltbil tumen Secretaría de Salud, x ts’akyaj kaambanaja’an ti’ u toj óolal paalale’ tu ya’alaje’, ichil meyaj ku beetike’ ts’o’ok u yilik yaan ya’abach paalal máax ts’o’ok u jach talamchajal ba’al ti’ tumen ma’ t’a’aj u janali’ yéetel yaane’ jach poloktak, le beetik yaane’ ts’o’ok u yantal u túuxtik yiknal u jeel ts’akyajo’ob meyajtik yéetel ts’aatáantik u tséenta’al mejen paalal, ku túuxta’al yiknal u nutriólogosil mejen paalal. 

“Talame' ku yantal yóok'lal bix suuka'an u kuxtal kaanpechilo'ob, tumen taatatsilo'obe' ku chi'ichnaktalo'ob wa ma' táan u yilik ts'oya'an u paalal, ba'ale' ma' beey unaj u yúuchul ba'ali'".  Chéen ba'axe' walkila' ku asab chi'ichnaktalo'ob kéen u yil chan poloktako'obe' le beetik ku káajal u ts'a'abal ti'ob u jeel ba'al ti'al u tséenta'alo'ob  yéetel ku p'i'isil u yo'ocho'ob kex ma' no'ojan u beeta'ali' tumen ku ts'a'abal ch'ujuk ba'al yéetel tsaats, ba'ale' ba'ax unaj u beeta'ale' leti' u biinsa'alo'ob yiknal máax u yojel ba'ax ku beetik ti'al u ts'a'abal u yojéelto'ob beyka'aj u aalil yéetel u taayailo'ob", tu ya'alaj. 

Beyxan walkila’, u p’i’isil péersentilo’obe’ ku beeta’al chéen le bix kéen u tukult máak, ba’ale’ kex beyo’, jump’éelili’ u nooyil tuukul jeets’a’an ti’al je’ets’el u toj óolal paalal, ts’o’okole’ ichil ba’ax ku beetik leti’e’, tuláakal máax ku ts’akike’, u ts’áamaj ti’ob u nu’ukil janal beeta’an tumen máaxo’ob kaamanaja’ano’ob ti’ le je’ela’, ts’o’okole’ ti’ ku kanik ti’ k’a’anan tse’eko’ob ku beeta’al yóok’lal, le je’ela’ u k’áat u ya’ale’, “ma’ tumen wa chéen beey úuchik u k’a’ajal to’on, mix xan chéen beey úuchik u patjo’olta’alo’, mix xan chéen wa tu’ux u’uya’ab ka káaj u beeta’al”, tu tsikbaltaj. 

Tu ya’alaje’, kex tumen jaaj k’a’anan u yila’al ba’ax ku yúuchul yéetel paalale’, beyxan k’a’anan u tséenta’alo’ob tu beel yéetel u kaláanta’alo’ob je’el bix unaje’, tumen najmal u je’ets’el bix unaj u beeta’al tumen juntúul máax kaambaja’an yóok’lal, tsoolxikino’obe’ ma’ juntakáalili’ u ch’a’anukta’al tumen paalali’, “je’el bix kéen k’áata’ak bix u nu’ukul u lu’uk’ul jump’éel ts’aak, yaan máax ti’e’ je’el bix u beetik utse’, yaan uláak’e’ ma’atáan, ts’o’okole’ sajbe’entsil u loobilta’alo’ob yéetel wa ba’ax ts’aakil, je’el bix xan yéetel wa ba’ax janalil”, ku ya’alik.  

X ts’akyaj ku meyaj ti’ ka’ap’éel kúuchilo’obe’, tu ya’alaje’ u téek k’e’exel ba’ax ku jaantik juntúul paale’ ku beetik u yantal sajbe’entsil u ti’alo’ob, ts’o’okole’ ti’ ku káajal u yantal talamiko’ob tu súutukil u jaanalo’ob, tumen ku suuktalo’ob; wa tu yáax wa tu ka’ap’éel ja’abil u kuxtalo’ob ku tséenta’alo’ob yéetel u yich che’, chakbil ba’alo’ob, beyxan u jejeláasil bak’, ichil uláak’ ba’alo’ob, ts’o’okole’ ku k’e’exel ti’ob yéetel áarina, gáayetáa wa tsaatsele’, ku káajal u k’asta’al ba’al ti’ bix suuk u janalo’ob.  

Ku tukultike’ ku yantal le talamilo’oba’, tumen taak’in ku náajalta’ale’ jach k’a’anan ti’al u tséenta’al tu beel le paalalo’obo’, ba’ale’ walkila’, úuchik u káajal pak’be’en k’oja’ane’, óol talamchaj ba’al ti’al u páajtal u no’oja’an janal máak, beyxan úuchik u p’áatal k’albe’en u kuxtal máak.  

Le beetike’, u kanik máak u kaláant u toj óolal paalale’ jach táaj k’a’anan, tumen maas ma’ ko’oj u ma’anal u yich che’ yéetel uláak’ utsil ba’al ti’al jaantbile’, yóok’ol janalo’ob chéen ch’ujuktak.

 

También te puede interesar: Distrofias alimentarias, responsabilidad de padres y entorno socioeconómico

 

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan