de

del

Foto: Rodrigo Díaz Guzmán

Especial: Vuelta a clases presenciales, entre la urgencia y el caos

U múuch’kabil Asociación Estatal de Padres de Familia (Aepaf) ti’ u lu’umil Yucatán tu k’áataj ka táakmuk’ta’ak ba’ax ku jet’sik yaan u beeta’al tumen u taatatsil xoknáalo’ob; ts’o’okole’, wa ma’ táan u jet’siko’ob u biinsik u paalalo’ob najil xooke’, unaj ma’ u xo’ot’ol u kaambalo’ob ti’ Internet, le beetik jo’olpóopo’obe’ unaj u táanilkuunsiko’ob u páajtalil yaan ti’ob ti’al u kaambalo’ob.

Le je’ela’ u k’áat u ya’ale’, ka ila’ak, tumen u yóox jaatsil meyaj jala’ache’, ka yanak tuláakal ba’ax k’a’abéet ti’al u páajtal u yantaal le xooko’, ka ts’a’abal u nu’ukulilo’ob k’a’abéet, kóomputadoráas, séelularo’ob, yéetel uláak’ ba’alo’ob unaj u yantal, je’el bix Internet.  

Kex tumen walkila’, u jo’olpóopilo’ob kaambale’ ma’ táan u k’áatiko’ob ka yanak ju’unil tu’ux ku mokt’anta’al múul kuuche’, múuch’kabile’ tu ya’alaje’, yaan ya’abach taatsilo’ob láauyli’ ma’ táan u yóotik u biinsik u paalal te’e najilo’ob xooko’, tumen saajak u pa’ak’al ti’ob Covid-19.

Jayp’éel k’iino’ob paachile’, jala’ach Andrés Manuel López Obrador tu tselaj u ju’unil tu’ux ku mokt’anta’al múul kuuch táan u k’áata’al ka’ach ti’al u suut paalal te’e najilo’ob xooko’, le beetike’ Secretaría de Educación Pública (SEP) tu ya’alaje’ ma’ táan u k’a’abéetchajal le ju’uno’.

 

También te puede interesar: El Estado debe garantizar el derecho a la educación: Aepaf Yucatán

 

Paula Lira Moguel, máax jo’olbesik Aepafe’, tu k’áataj ma’ u xa’ak’besa’al u tuukul taatsilo’obe’, tumen leti’ob tu juunalo’ob unaj u jets’iko’ob ba’ax u k’áat u beeto’ob, beyxan unaj u ts’a’abal tuláakal ba’ax k’a’abéet ti’ le xoknáalo’obo’ ti’al ma’ u yantal mix máak ka u p’atej.

Ichil ba’ax tu ya’alaj Lira Moguele’, le talamilo’oba’ ku yantal ti’ ya’abach batsilo’obe’ tumen mina’an ti’ob u nu’ukulil chuka’an, mix xan u taak’inil, ti’al u yantal kaambal ti’ Internet.  

Beyxan, tu ya’alaje’, unaj u na’atale’ yaan ya’abach taatsilo’ob tse’el ti’ob meyaj wa jach p’él kuxliko’ob yóok’lal ba’ax úuch tumen le pak’be’en k’oja’ano’, le beetik jo’olpóopo’obe’ unaj u táakmuk’tik xoknáalo’ob ti’al ma’ u p’atik u xooko’ob, je’el bixak ka u yóot u beeto’ob.  

Tu k’áataj xane’, ka ts’a’abal ojéeltbil ba’al tu beel, sáasil yéetel jach tsoola’an ti’al u na’atal bix kun suut máak xook, ka a’alak ba’ax sajbe’entsilo’ob yaan, ba’ax unaj u beeta’al yéetel bix unaj u bin máak najil xook, ti’al beyo’ u jets’a’al tu beel bix kun úuchul le xooko’.   

Leti’e’, ts’o’ok u yilik xan tumen beey a’alanik ti’ tumen jaytúul taatatsilo’obe’, ya’abach najilo’ob xooke’ ma’ no’oja’an yaniko’ob ti’al u bin paalali’, le beetike’, yaan tu’ux unaj páakta’al soolar, beyxan táan u k’áata’al ka yanak jeel áantibakterial yéetel uláak’ ba’ax k’a’abéet.  “Ya’ab ba’al ma’ sáasil yaniki’”, tu ya’alaj.

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan