de

del

U seen beeta’al najo’obe’: uláak’ bix táan u péech’óolta’al u kuxtal u mejen kaajilo’ob Jo’

Desarrollo inmobiliario: un nuevo colonialismo en comisarías de Mérida
Foto: Rodrigo Díaz Guzmán

Yóok’lal k’oja’an yaan tu yiche’, xunáan María Concepción Herrrera Chane’ ts’o’ok u bin u sáasil u yich; ba’ale’, tu tuukule’ láayli’ k’aja’an ti’ bix u kaajil Santa Gertrudis Copó: láayli’ ya’ax u k’áaxil. Ku yutstal u máan u xíimbalo’ob chéen beyo’, ts’o’okole’ mina’an u sajbe’entsil u ya’ach’alo’obi’. 

Ma’ili’ xi’ik u sáasil u yiche’, tu yilaj bix le túumben naj táan ka’ach u káajal u beete’el tu bak’pachil u kaajal. Ba’ale’ walkila’, ts’o’ok u jach k’éexel ti’ bix yanik ka’achij. “Ka’ache’ yaan kij, k jóok’sik kij, tuláakal le je’elo’, aanimáas in wíicham beetik, kaja’an tu yáanal junkúul nukuch wayúum, yaan tak trucks ti’al u bin u ch’a’a kij tak San Pedro Noh Pat”, ku tsikbaltik.

U bin u ya’abta’al x ma’ p’i’isil u beeta’al najo’ob yéetel kúuchilo’ob ti’al ayik’al máako’ob te’e tu bak’pachilo’, ku p’atik ich sajbe’entsil kuxtal yaan te’e méek’tankajo’obo’ yéetel ti’ le kajtalilo’ob yaan tu xamanil u noj kaajil Jo’, je’el bix Santa Gertrudis Copó, Chablekal, Temozón, Cholul, Caucel, ichil uláak’o’ob. Tu tséel le mejen kaajo’oba’ chika’an le nukuch kúuchilo’ob ku líik’sa’alo’obo’, óoli’ beey táan u “jaanta’al” kaajo’ob, yéetel ku chíikbesiko’ob x ma’ keetil kuxtal yaan te’elo’; jump’éel tséelike’ chuka’an ba’ax k’a’abéet ti’ kaaj, uláak’ jump’éele’ mina’an mix najilo’ob xook wa kúuchilo’ob ts’akyaj.  

 

También te puede interesar: Desarrollo inmobiliario: un nuevo colonialismo en comisarías de Mérida

 

Beyxan, yaan kajnáalo’ob ts’o’ok u máansik talamilo’ob ikil u to’okol k’áax ti’ob, ikil u ma’anal lu’um kex ma’ patal u beeta’ali’, ikil u tu’usul máak, beyxan talamilo’ob yéetel máaxo’ob kaja’an te’elo’, tumen ma’ táan u chíimpoltiko’ob ba’ax suuk u beetiko’ob yéetel ba’ax suuk u k’iimbesiko’ob, tumen ku k’uuxilo’ob kéen beeta’ak cha’ano’ob wa kéen u tséent u yaalak’o’obi’.  

Máaxo’ob kaambanja’ano’obe’ ku tukultiko’obe’ le ba’ax ku yúuchula’ túumben bix kóolonsaarta’al kaaj, tumen mejen kaajo’obe’ ma’ táan u chíimpolta’alo’ob. “Táan k ilik bix u túumben kóolonisaarta’al kaaj, óoli’ je’el bix úuchik u yúuchul ba’al tu ts’o’okbal siglo XV yéetel XVI: u su’utul fráaxionamiientoil le mejen kaajo’obo’. Le je’ela’ táan u beeta’al tumen mola’ayo’ob líik’sik najo’ob ikil u cha’abal ti’ob tumen u jo’opóopilo’ob kaaj”, beey tu ya’alaj ti’ jump’éel tse’ek tu beetaj Rodrigo Llanes Salazar, antropólogo yéetel j ka’ansaj ti’ Universidad Nacional Autónoma de México (UNAM).

Le’ je’ela’ ku páajtal k ilik ti’ méek’tankaajo’ob je’el bix Santa Gertrudis Copó, tu’ux kaja’an 707 u túul máak, ba’ale’ chika’an bix u k’éexel kaaj: yaan jump’éel kaampóo tu’ux ku yúuchul báaxal te’e kajo’, tu tséele’ jump’éel téelesekundaria, paachile’ nukuch kúuchilo’ob.  Naats’ ti’ le kaajo’ yaan najo’ob yéetle kúuchuil kajtal jela’antak ti’ le uláak’ u jaats kaajo’.

Gloria May Tzuce’, juntúul u kajnáalil Santa Gertrudis Copóe’, ku ya’alik k’aache’ mix jump’éel kis buuts’ ku k’áatali’ ba’ale’ walkila’ ku k’ak’atmáano’ob ts’o’okole’ ba’ax u k’áat ti’ob paalal. Leti’e’ ku tsikbaltike’ ku tséentik u yaalak’o’ob: kaaxo’ob yéetel tso’ob, ba’ale’ ti’ máaxo’ob kaja’an naats’e’ ma’ uts tu yicho’ob u t’aano’obi’.  

Concepción Herrera, ma’ili’ p’áatak mina’an u sáasil u yiche’, tu yilaj bix úuchik u líik’sa’al le najo’obo’: ja’ak’ in wóol, ma’ unaj u beeta’ali’”, tu tsikbaltaj.  

Úuchik u káajal u seen beeta’al najo’obe’ yanchaj tak u k’a’abéetkunsa’al k’áax jatsa’an ka’ach tumen kaaj ti’al u  beetik u séementerioi’, le beetik yanchaj u ko’onol tumen komiso’ob ti’al u beeta’al jump’éel pribaadáa; u aanimaso’obe’ ku yantal u mu’ukulo’ob Cholul wa tak Xoclán, tu tsikbaltaj.  

Beyxan, tu ya’alajo’obe’ yaan máako’ob yéetle u yuumil mola’ayo’ob ts’o’ok u náats’alo’bo tsikbal yéetelo’ob, ba’ale’ u chiich Mat Tzuce’ ma’ táan u yóotik u konej, tumen leti’e’ k’áax kéen u p’at ti’ u paalal yéetel ti’ u yáabilo’ob.  

María Ángela Tec Cob, máax yaan 83 u ja’abile’, kajnáal ti’ le kaaja’, ku k’a’ajsik ka’aj ts’o’ok u beele’, mina’an mix sáasil, mix ja’, chéen k’áax ka’achij, ba’ale’ káaj u “páakta’al” le beetik k’éex ba’al. Je’el bix leti’e’ yaan uláak’ kajnáalo’ob ts’o’ok u máansiko’ob talamilo’ob, ikil u yóota’al tselbilo’ob ti’ u yotocho’ob. 

Le je’ela’ ma’ chéen tumen ma’ keet yanik kuxta’al ku yúuchuli’, tumen ku jumpáaykunsa’al máak; máax ku k’uchul te’elo’ ku tukultike’ yaan u páajtalil u beetik ba’ax u k’áat, ma’ táan u múul yantal yéetel u jeel máako’ob, ku máan yóok’ol ba’ax suuk u beetik kajnáalo’ob ts’o’okili’ u yantalo’ob ma’ili’ k’uchuke’.   

U k’éexel ba’al ti’ bix u k’a’abéetkunsa’al k’áaxe’, ku beetik u yantal uláak’ talamilo’ob, je’el bix u ba’atelta’al k’áax ichil láak’tsilo’ob, tumen máake’ u k’áat u ti’alint ba’al.  

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan