de

del

Foto: Reuters

Taak’in yaan ti’ le 13 u túul jach táaj ayik’al máako’ob tu lu’umil Méxicoe’, ya’abchaj ka’alikil káajak u ka’ap’éel ja’abilo’ob pak’be’en k’oja’an. Ya’abchaj 11 por siientoil ichil 2019 yéetel 2021, ka’alikil óotsilo’ob yéetel u jach táaj óotsil máako’obe’ ma’ ch’éen u yantalo’obi’, kex tumen ya’abkunsa’ab beyka’aj taak’in ku ts’a’abal ti’al u meyajta’al kaaj, beey úuchik u ya’alik Comisión Económica para América Latina y el Caribe (Cepal).

Le je’ela’ ku chíikbesik x ma’ keetil yaan tumen yóok’lal jump’éel doolar ku páajtal náajalta’al tumen je’el máaxak nojoch máakil yaan Méxicoe’, le óoxlajuntúul máako’ob tajan ayik’alo’obo’ ku much’ik 216 mil 79 doolarées, beye chíikbesa’ab tumenPanorama Social de América Latina 2021.

Ichil ba’ax chíikpaj tu ja’abil 2020e’, Cepal ku ya’alike’, ichil lajuntúul máak yaan tu lu’umil Méxicoe’, kantúul kaja’ach ka’ach ich óotsilil, ti’al beyo’ u k’uchul tak 37.4 por siientoil kaaja’an kuxa’an beyo’, 1.9 por siientoil maanal ti’ le yanchaj 2018; beyxan ichil lajun máake’, juntúul kuxa’an ichil jach táaj óotsilil kuxtal, ts’o’okole’ ya’abchaj u 1.5 por siientoil, ti’al beyo’ u k’uchul tak 9.2 por siientoil. 

 

También te puede interesar: En México, 9 por ciento en pobreza extrema; crece fortuna de 13 megarricos

 

Ichil ba’ax jets’a’an tumen Cepal, ka’ache’ yaan 48.2 miyonesil óotsilo’ob tu noj lu’umil Méxicoi’. Alicia Bárcena, u meyajnáalil comisión de Naciones Unidas, tu ya’alaje’ “u jach p’íit yabta’al óotsil máak tu táan talamil yanchaje’”, yaan ba’al u yil yéetel bix u k’éexel kaaj, bix u yáanta’al mola’ayo’ob yéetel beyka’aj u ya’abkunsa’al u náajal máak.  

Bárcena —máax yaan u p’atik u meyaj tu táan Cepal le marzo ku taala’, ti’al u jo’olbesik Instituto Matías Romero— tu ki’imak óoltaj ma’ tu p’axubáaj México, “je’el bix ka yanchaj talamilo’ob tu ja’abil 1994 yéetel 2008”.  

Te’e tsoomeyaj e’esabo’, Cepale’ tu ya’alaj ts’o’ok wakp’éel ja’abo’ob káajak u ya’abtal óotsil máako’ob ichil América Latina yéetel Caribe, je’el bix xan x ma’ keetil kuxtal. Ts’o’okole’ ti’ táaka’an xan “talamilo’ob ti’al u kaambal paalal, je’el bix xan le jaytúul ku yantal u p’atik u xook (yaan 3.1 miyoonesil xoknáalo’ob sajbe’entsil yaniko’ob) ba’ale’ táan u jach k’áatiko’ob ka béeyak u suuto’ob xook te’e kúuchilo’obo’, x ma’ sajbe’entsilil”.

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan