de

del

Ti’al jbeet janal Ricardo Muñoz Zurita, Saki’e’ jump’éel ki’ichkelem kaaj unaj u k’ajóoltik máak, ba’ale’ u noj balile’ leti’e’ janalo’. Yóok’lal túun u jejeláasil ba’al yaan ti’al jaantbil te’e kaaj k’ajóolta’an beey Sultana del Oriente, yanchaj u yóol ti’al u káajsik jump’éel u meyajil ts’íib tu’ux ku táakbesik ba’ax ku yilik ti’ kúuchilo’ob janal yaan te’e kaajo’.

Tu ja’abil 1990 ka’aj yáax k’uch Muñoz Zurita tu kaajil Saki’; beey káaj u k’uchul mantats’ xíinximbali’.  “Taalja’anen chéen ti’al xíinximbal, beyxan in taasmaj uláak’ máako’ob, ichil uláak’ ya’abach juntéen taaken, ba’ale’ kaaj kuxa’an ka’ach ti’al u ja’abil 90se’ jach jats’uts yéetel leti’e’ suuka’an u yila’al ka’acho’, chéen ba’axe’ te’e k’inako’obe’ mina’an le beyka’aj ba’alob yaan ti’al jaantbil je’el bix le bejla’o”, tu ya’alaj.

Beey túuno’, Ricardo Muñoze’ táan u múul meyajtik yéetel máaxo’ob beetik janal te’e kúuchilo’ob yaan Saki’e’, jump’éel u áanalte’il janalo’ob. “Yaan u páajtal u yila’al kéen ts’o’okoke’, ba’ax le seen ba’alo’ob ku yutstsal u jaanta’al te’e kaaja’. Tene’ jach ki’ in wu’uyik maaya jaanalo’ob; ba’ale’ ma’ chéen lelo’ tumen yaan xan u páajtalil u jaanta’al uláak’ janalo’ob je’el bix le ku beeta’al Japón wa Italia; ts’o’okole’ yaan xan tak ti’al ma’ táan u jaantiko’ob bak’, ichil uláak’ ba’alob”, tu tsikbaltaj.

 

También te puede interesar: Valladolid, el destino más visitado en Yucatán durante Semana Santa

 

Leti’ xane’ ku tukultike’ unaj u péektsilta’al le utsil kúuchilo’ob yaan te’e kaajo’ ti’al u yúuchul janalo’, tumen u ti’ale’, u táan chúumuk bejil u máan xíinximbal máake’, ku beetik kéen janak, ts’o’okole’ wa ma’ táan u ki’itale’, ma’ táan xan u ma’alobchajal le náaysaj óolilo’.

Ricardo Zurita, ku tukultik Yucatáne’ k’a’anan noj lu’um, tumen yaan ya’abach ba’al tu ch’i’ibal ku páajtal u tóoch’ta’al ba’ale’ ma’ táan u jach beeta’al. Le beetike’ yaan u táakbesik xan jejeláas ba’al yóok’lal ti’ le áanalte’ ku tukultik u beetiko’.

Le beetik xane’, tu k’a’ajsaj Saki’e’ ma’ jumpáay yaniki’; u nooy ba’ax ku yúuchul te’e petenila’: “wa ka bujik u nojochil le petenila’, yaan a wilike’ u kaajil Saki’e’ chúumuk ku p’áatal, le beetike’ unaj u tóoch’ta’al, ti’al u yantal uláak’ ya’abach máak xíimbaltik”, tu ts’ook a’alaj.

 Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan