de

del

Jach k’a’anan u ch’éenel u sajaktal máak kéen u ts’áaj k’i’ik’el ti’al u jeel wíinik, beyxan k’a’anan u k’ajóolta’al ba’ax utsil ku taasik tu kuxtal máak kéen u beetej, tumen ku yáantaj ti’al u chan ch’éenel le beyka’aj talamilo’ob ku yantal tu toj óolal máak, yéetel le jahytúul máak ku kíimil ka’alik u pa’atik u yantal k’i’ik’el u ti’al, beey úuchik u tsikbaltik Alejandra Mendoza Santoyo, máax jo’olbesik múuch’kabil Únete Dona en Vida. Leti’ xane’, tu yaj óoltaj u yojéeltik Méxicoe’ leti’e’ noj lu’um, ichil tuláakal Latinoamérica, tu’ux jach táaj p’íit u yantal máak síik u k’i’ik’el.  

Bejla’a 14 ti’ junioe’, táan u máan U K’iinil Ajts’áaj K’i’ik’el. Te’el k’iina’, ku kaxta’al u péektsilta’al ich kaaj u k’a’ananil u yantal máax ts’áak k’i’ik’el, ti’al ma’ u p’áatal mina’an; ts’o’okole’ tumen xookilo’ob jóok’sa’ane’ ku chíikbesiko’ob ichil lalaj kantúul máake’, juntúul ku k’a’abéetkunsik k’i’ik’el wa ba’ax k’iin.

 

También te puede interesar: Llaman a perder el miedo a donar sangre
 

“Tu k’iinilo’ob pak’be’en k’oja’ane’, talamchaj ba’al; mix juntéen tin tukultaj wa je’el in t’a’anal tumen Cruz Roja ti’al u ya’alike’ mina’an ti’ob k’i’ik’el, yéetel wa je’el u béeytal kpéektsiltik ka yanak máax ts’áaki’, ba’ale’ ka’alikil jach piim k’oja’ane’, sajak máak u bin tu kúuchilo’ob ts’akyaj. Wa ka ts’a’abak k’i’ik’el tumen máaxo’ob ku béeytal kex chéen juntéen ti’ jump’éel ja’abe’, bejla’a’ chuup le kúuchil tu’ux ku líik’sa’alo’”, tu tsikbaltaj.

Ba’ale’, ya’abach juntéenake’ ku yantal u ya’alal ti’ k’oja’ano’ob yéetel u láak’o’obe’, “sa’aston, ba’ale’ mina’an k’i’ik’el, ma’ k’uchi’i, ma’ páatchaj k-áantaji’”, le beetik jach k’a’anan u péektsilta’al ich kaaj ka beeta’ak.

Sáasil yanik u binetik k’i’ik’ele’, tumen je’ex le ku yúuchul kéen oksa’ak ko’olel jíinekolojia, tumen yáax ba’ax kíinsik máake’, leti’ kéen tuulnak k’i’ik’el ba’ale’ ma’ tu páajtal u je’elsa’al, ts’o’okole’ wa mina’an k’i’ik’el u ti’ale’ ma’ tu páajtal u ts’aatáanta’al je’el bix unaje’.

Mendoza Santoyo tu ya’alaje’ ku páajtal u ts’áak k’i’ik’el je’el máaxak ts’o’ok 18 u ja’abil yéetel ma’ máanak 65i’, beyxan toj u yóol máak, ma’ tsa’ayak éepatitis ka’aj ts’o’ok 10 u ja’abil máaki’, mix xan yo’omchaja’ani’, mix táan u lu’uk’ul je’el ba’axak ts’aakil ka u jelbes k’i’ik’el. 

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan