de

del

Meyajo’ob ti’al u k’a’amal ajxíinximbalo’obe’ unaj u beeta’al yéetel ba’ax u yojel kaaj: ajxak’al xooko’ob

Cenote de Dzibilchaltún fue tomado como balneario sin contar con lo necesario: INAH
Foto: Cecilia Abreu

Tu ja’atskabil k’iin jo’oljeake’ beeta’ab u tsikbalil Turismo Sustentable (meyajta’ab tumen Consejo Empresarial Turístico –CETUR–, ichil múul meyaj yéetel Instituto Nacional de Antropología e Historia –INAH–) tu yúuchben kaajil Dzibilcaltún. Te’elo’ tsikbalta’ab u k’a’ananil u p’áatal kaaj tu chuun meyajo’ob ku beeta’al ti’al u k’a’amal ajxíinximbalo’ob, tumen beyo’, ku béeytal u belbesiko’ob bix u yúuchul ba’al, ka’alikil u kaláantik u lu’umilo’ob.  

Samuel Jouault, ajxak’al xook ti’ u noj najil xook Universidad Autónoma de Yucatán (UADY), tu ya’alaje’ ti’al u béeytal u meyajta’al u k’a’amal ajxíinximbalo’obe’ jach k’a’anan u pakta’al bix yanik kaaj, tumen beyo’ yaan u páajtal u je’ets’el ba’ax k’a’anan ti’al u beeta’al le meyajo’, ba’ale’ tu’ux ka chíimpolta’ak kaaj. 

“Ma’ je’el ba’axak kúuchil ku béeytal u xíimbalta’ali’”, tu ya’alaje’ ma’ patal u ch’a’abal u yóotsilil kaaj ti’al u mu’uk’ankúunsa’al u meyajilo’ob u k’a’amal ajxíinximbalo’obi’, tumen yóok’lal jump’éel xaak’al beeta’ane’ ila’an ts’o’ok maanal 80 u p’éel talamilo’ob yanchaja’an ti’ kaajo’ob tu’ux ku beeta’al jejeláas ti’ le meyajo’obo’.

 

En español: Cenote de Dzibilchaltún fue tomado como balneario sin contar con lo necesario: INAH

 

K’a’anan u yila’al ba’ax ts’o’ok u beeta’al te’e maaya kaajo’obo’, tu ya’alaj, tumen wa ku jach táaj chochobtal u cha’antal úuchben kaajo’obe’ je’el u beetik u yantal talamilo’ob. 

Ichil ba’ax xoka’an tumen INAHe’, a’alab tu ja’abil 2021e’, yanchaj kex 7 miyoonesil ajxíinximbalo’ob ti’ úuchben kaajo’ob yéetel kúuchilo’ob e’esajil, ichil le je’elo’obo’ 64 por siientoil ti’ ajxíinximbalo’obe’ ti’ uláak’ u péetlu’umilo’ob México u taalo’ob yéetel u 36 por siientoile’ ti’ uláak’ táaxnel kaajo’ob.

“Wa mina’an kaaj mix lu’umile’, mina’an xan u meyajil u k’a’amal ajxíinximbalo’obi’”, tu tsikbaltaj; le beetike’ leti’e’ kaajo’ob ku ba’atelo’ob ti’al u kaláantik u k’áaxo’ob, ts’o’okole’ jach k’a’anan u táakbesa’al tak éejidatario’ob ichil negoosyos ku beeta’al, tumen beyo’ ma’ táan u p’a’atalo’ob paachil mix xan tu to’okol ba’ax u ti’alo’ob.

Tu tsikbaltaje’ u ma’alobkúunsa’al meyajo’ob ku beeta’al ti’al u k’a’amal ajxíinximbalo’obe’, ku beetik xan u ma’alobtal ba’al ti’al máaxo’ob beetik, tumen tak ti’ seensóo beeta’ab ti’ u ja’abil 2010e’, u 5 por siientoil máaxo’ob ku meyaj ti’ sektoor óoteleroe’ ma’atech u bo’ota’al ka’achij, chéen propiinas.

José Huchim Herrera, arkeoloogóo yéetel máax jo’olbesik u yúuchben kaajil Uxmale’, tu ya’alaje’ k’a’anan u kaambal le kaajo’obo’ yéetel u chíimpolta’al ba’ax le jejeláas ba’alo’ob yaan ti’obo’.

“K’a’abéet kka’ansik táankelemo’ob ti’al u kanik u beetiko’ob kéen u meyajto’ob, tumen wa ma’e’ yaan ksuut paachil”, tu ya’alaj.
Leti’e’ ku tukultike’, jach k’a’anan u je’ets’el jaytúul ajxíinximbalo’ob ku k’a’amal, tumen tak u jaajile’ ma’ unaj u beeta’al wa taak u kaláanta’al le úuchben kúuchilo’obo’, “jach k’a’abéet kxak’altik tu beel bix u yúuchul ba’al, ti’al ma’ u k’uchul máak u k’ex ba’al tu kuxtal kaajo’ob, beyxan bix u na’ata’al ba’al; ma’ unaj kjets’ik ba’al yéetel ktuukul beey sak wíiniko’one’, tumen k’a’abéet kkanik kna’at bix u tuukul kaaj”.

Tu ya’alaj Tren Mayae’ yaan u yáantaj ti’al u k’uchul uláak’ ajxíinximbalo’ob, le beetike’ k’a’abéet u je’ets’el beyka’aj máak ku béeytal u k’uchul ti’ lalaj jump’éel kúuchil, tu tsolaj. “Yaan uts ba’al ku taasik, ba’ale’ u k’a’ananile’, leti’ u béeytal kna’atik ba’ax ku taal yéetel; beyxan tene’ kin páa’tike’ mina’an uláak’ ya’abach k’eexilo’ob kun yantal tu bak’pachil úuchben kaajo’ob”.  

Ti’al túun u béeytale’, ku tukultik k’a’anan u je’ets’el múul meyaj ichil jala’ach beyxan mola’ayo’ob ti’al u yantal utsil ba’al ichilo’ob.  
Fernando Mandri Bellot, máax jo’olbesik Integra Tourism for Good, tu ya’alaje’ yaan ya’abach ba’al ts’o’ok u k’éexel, tumen walkila’ ajxíinximbalo’obe’ ts’o’ok u káajal xan u kaxtiko’ob bix je’el u páajtal u kóojolo’ob ti’ jejeláas kúuchilo’ob tu’ux ma’ u k’exiko’ob mix u jelbesiko’ob mix ba’al ti’ le tu’ux ku máano’obo’.

Beey túuno’, ti’al u béeytale’, k’a’abéet xan u káajal u yantal u jeel meyajo’ob ts’áak u páajtalil ma’ u k’a’abéetkunsa’al ba’alob k’askúuntik yóok’ol kaab, “walkila’ tu kaxta’al ka yanak xíinximbalil ba’ale’ tu’ux ka chíimpolta’ak lu’um […] táan u k’éexel u k’iinilo’ob keetil ti’al u yantal u k’iinilo’ob múul meyaj”.

U ti’al u yantal le je’ela’, k’a’abéet xan u yantal u taak’inil; ba’ale’ walkila’, “maanal ti’ u 65 por siientoil ba’ax najmal u beeta’ale’ je’el u béeytal wa ku k’éexel bix u beeta’al ba’al, ma’ tsaj ka yanak taak’in u ti’al”.

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan