de

del

UNAMe’ táan u beetik u meyajil ti’al u tsoltsíibtik Atlas de Enfermedades Infecciosas

La UNAM trabaja en el diseño de un Atlas de Enfermedades Infecciosas
Foto: La Jornada

Ti’al ma’ u jach talamtal u beeta’al xaak’alo’ob ku tsa’ayal tumen ku pa’ak’ao’ob yéetel ku tsa’ayal ti’ mexikoilo’obe’, UNAMe’ táan u meyajtik jump’éel tsolts’íib ti’al u much’ik tuláakal ba’ax ojéelta’an yóok’lal ba’ax beetik u yantal k’oja’ano’ob, je’el bix patógenos, vectores wa reservorios.

Meyaj ku beeta’ale’ táan u kaxtik u chúukbesik ya’abach ba’alo’obe’, ti’al beyo’ u béeytal u yokol máak u xak’alt je’el ba’axak k’a’anan u yojéelta’al yóok’lal ba’ax tsa’aysik k’oja’anil, wa tumen ik’elo’ob, wa tumen bakteerias, yéetel uláak’ ba’alo’ob ku yantal tu noj lu’umil México.

Tu yáax jaats meyaje’, jmuch’a’ab jayp’éel ba’alo’ob ojéela’an yóok’lal túumben pak’be’en k’oja’ano’ob ku yantal te’e lu’uma’, je’el bix: u k’oja’anil pik, Lyme, chikungunya, dengue, fiebre del Nilo, Zika, hantavirus, leishmaniasis yéetel leptospirosis.

 

En español: La UNAM trabaja en el diseño de un Atlas de Enfermedades Infecciosas

 

Yéetel tsolts’íib ku meyajta’ale’ táan xan u kaxta’al u yojéelta’al uláak’ ba’alo’ob kéen jóok’ok uláak’ k’oja’anilo’ob yéetel bix u bin u tsa’ayal le ojéela’an yano’obo’, ba’ale’ tu’ux xan ka ch’a’anukta’ak bix u bin u k’éexel ba’al yóok’ol kaab.
Yaan xan u béeytal u k’ajóolta’al tu’ux maas yaan u sajbe’entsil u tsa’ayal ti’ máak le k’oja’ano’obo’.

UNAMe’ ku ya’alik u meyajil Atlas de Enfermedades Infecciosas jump’éel ba’al je’el u meyaj ts’áak u páajtalil u xak’alta’al tu’ux yaan je’el ba’axak ba’ax tsa’aysik k’oja’an, je’el bix: bix yanik k’iin, bix yanik u kaajil tu’ux yaan, yéetel bix yanik kuxtal tu’ux ku tsa’ayal.

U noj najil xooke’ tu tsolaj le nu’ukula’ yaan u meyaj ti’al u yila’al wa je’el u ch’éenel u seen tsa’ayal le k’oja’ano’ob jatsa’ano’ob ku síijil beey zoonótico, lela’ u k’áat u ya’ale’ leti’e’ ku tsa’ayal ti’ wíinik tumen ku páak’al ti’ tumen juntúul ba’alche’, je’el bix u yúuchul yéetel chagas, ku tsa’aysa’al tumen pik, tumen k’oxol; wa u k’oja’anil Lyme, ku tsa’ayal yóok’lal peech. 

Te’ela’, epispecies.c3.unam.mx/, ku páajtal a xak’altik le tsoolts’íib ts’o’ok u meyajta’al tak walkila’. 
 

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan