de

del

Kaxta’ab tu noj lu’umil África kaajo’ob ku tukulta’al ka’ach ts’o’ok u ch’éejelo’ob

Hallan en África poblaciones humanas que se creían desaparecidas
Foto: Europa Press

Úuchben kaajo’ob yano’ob ka’ach ti’ angoleñail lu’um, tu saamil Namibe’, ku chíikbesiko’ob jeenetikóo ch’i’ibal oka’an tu taamil úuchben múuch’ kaajo’ob tu lu’umil África. Te’e noj lu’uma’ yanchaj wíiniko’ob kuxa’an te’e k’inako’oba’, ts’o’oke’ leti’e’ kóontinente tu’ux asab ya’abu jejeláasil jenetikáa yaan. Kex tumen jaaj u xaak’alilo’ob úuchben ADN táan u ye’esik jayp’éel ba’alo’ob yóok’lal bix líik’a’anil u jenetikaail África ma’ili’ káajak u beetik wíinik u yo’ochi’, ba’ale’ le ba’axo’ob yaan ba’al u yil yéetel bix úuchik u xa’aypajal jenetikóo materiale’ ts’o’ok u p’íitkunsik ba’ax béeychaj u yojéelta’al yéetel úuchben ADNi’.

U ajxak’al xookilo’ob jump’éel TwinLabe’ luso-angolése’, u k’áat u kaxto’ob je’el ba’axak chíikul ti’ túumben kaajo’ob yaan walkila’, le beetike’ péeknajo’ob kaaxan tu angoleñoil saamil Namib, jump’éel náach kaaj tu’ux yaan u jejeláasil ch’i’ibalo’ob. Ba’ax kaxta’abe’ jts’a’ab k’ajóoltbil tu pikil ju’unil Science Advances.

En español: Hallan en África poblaciones humanas que se creían desaparecidas

“Béeychaj k-kaxtik jayp’éel múuch’o’ob ku tukulta’al ts’o’okili’ u ch’éejelo’ob walkil maanal 50 ja’abo’ob”, a’alab tumen Jorge Rocha, juntúul jeenetista ku meyajtik kaajo’ob, tu kúuchil Centro de Investigação em Biodiversidade e Recursos Genéticos (CIBIO, Universidad de Oporto).

Ichil kaajo’ob kaxta’ab tumen múuch’ meyaje’, ti’ yaan Kwepe, junmúuch’ máako’ob tséentik ba’alche’ob, máaxo’ob t’anik Kwadi t’aan.

“Kwadie’ jump’éel t’aan tu múul mootschajubáaj yéetel khoe t’aano’ob, suukchaj u yu’ubal tumen máaxo’ob ku máan jooch yéetel máaxo’ob tséentik ba’alche’ob ichil tuláakal u noojolil África. Khoe-kwadi t’aano’obe’, nupa’an yéetel bix úuchik u yantal u péek úuchben máako’ob tu lak’inil África", tsola’ab tumen Anne-Maria Fehn, xlingüista ku meyaj CIBIO.

Múuch’ meyaje’ béeychaj xan u náats’al yiknal máaxo’ob t’anik bantú; leti’obe’ láayli’ u máano’ob tséent ba’alche’ob tu noojol-lak’inil África, je’el bix xan yéetel uláak’ óotsil kaajo’ob, nupa’an yéetel kaajo’ob ojéela’an úuch jo’op’ok u máan u kaxt u yo’ocho’ob, jela’an ti’ kaajo’ob naats’ yanchajo’ob ti’ Kalahari, ts’o’oke’ t’aan tu kanajo’obe’ ku ya’alale’ ch’éeji.

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan