K’ajóolta’an ich kástelan t’aan beey cuija yucateca (Coleonyx elegans).
Ku tukulta’ale’ yaan u k’aak’as ts’aak, ba’ale’ ma’ beyi’, beey tu ya’alaj Cristóbal Carrión, jbiologóo. Tu ya’alaj xane’ ku jach yantalo’ob ich naj, ts’o’oke’ mantts’ u múul yantalo’ob yéetel wíinik, u ya’abile’ de áak’ab.
En español: Cuija yucateca, especie en constante convivencia con los humanos
Tu tsikbaltaje’ ku jaantiko’ob mejen ba’alo’ob je’el bix am, xna’ats’un, xchimes, ichil uláak’o’ob. Ku p’isiko’ob tak 20 sentiimetróos kéen nojochajako’ob, ka’alikil u neje’, je’el u p’isik láayli’ le beyka’aj u wíinkilalo’.
U yoot’ele’ beey wáawaye’: yaan u boonilo’ob yéetel u t’o’olilo’ob, óoli’ je’ex kaane’. “Mix ba’al ku beetiko’ob ti’ wíiniki’, je’el bix tuláakal gecose’, ba’ale’ kaaje’ ma’ u yojel wa k’a’anan ba’ax ku beetik tu’ux ku yantal, tumen ku ts’áak u p’iisil u yantal uláak’ multun ik’elo’ob.
Ma’ jaaj wa ku beeik k’aasi”, tu ya’alaj. Ya’ax tu’ux ku yila’al, tumen ku yantal Yucatán, Quintana Roo, Campeche, Tabasco, Veracruz, Chiapas, Oaxaca yéetel tak Michoacán beyxan Nayarit, ba’ale’ uláak’ tu’uxo’ob je’el bix Guatemala yéetel Belice.
Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan