K'iintsil
La Jornada
02/06/2026 | Ciudad de México
U noj lu’umil Méxicoe’ séeba’an u bin u ch’íijil, ts’o’oke’ táan xan u bin u p’íittal jaytúul paalal ku yantal, tumen 1.6 paalal ku síijil ti’ ko’olel. Le je’elo’ kaabal yaan ti’ le beyka’aj k’a’abéet ti’al u ka’ yantal u pakab kaaj (juntúul ko’olele’ ka’atúul u paalal).
Beey túuno’, táan u yila’ale’ ti’al u ja’abil 2034 maas ya’abach ch’ija’an máak ku yantal a ke paalal (16.8 tu táan 16.2 por ciento),
beey chíikbesa’ab tumen Consejo Nacional de Población (Conapo).
Ti’ le je’elo’ ku núupul
xan k’olelo’ob -u ya’abile’
xlo’obayano’ob- mina’an u paalal,
yéetel ma’ xan u k’áat ka yanaki’.
Ichil u ja’abil 2018 yéetel 2023, óoli’
ka’atéenchaj le porcentaje je’elo’
ichil ko’olel yaan u ja’abil ichil 20
tak 24, tumen 23.7 yanik ka’ach u
porcentajeil, ba’ale’ jk’uch 43.2. U
promedioil tu noj lu’umil Méxicoe’,
ti’ yaan ka’ach 31.3 por ciento
ba’ale’ jk’uch tak 50.1, yéetel ichil
xlo’obayano’ob ichil 15 tak 19 u
ja’abile’, ka’anchaj ti’ 25.2 tak 44.4.
Raffaela Schiavon, juntúul
xginecóloga yéetel especialista
yóok’olal salud sexual beyxan
reproductiva, tu ya’alaj u
p’íitchajal u tasail fecundidad
tu lu’umil Méxicoe’ séeba’an
úuchik u yúuchul tu jo’oloj
máanak u pak’be’en k’oja’anil
Covid-19.
Tu ya’alaje’ unaj xan u
yila’al ba’ax kun beetbil tumen
u múuch’il máako’ob yéetel
conservador jala’acho’ob ku
táakmuk’tiko’ob políticas
“pronatalistas”, ti’al u maas
ya’abtal u paalal ko’olel, ti’al xan
u p’áatalo’ob tu najo’ob, ti’al ma’
u jóok’olo’ob meyaj, yéetel ti’al
xan u p’áatal u kaláanto’ob u
baatsilo’ob, ba’ale’ le je’elo’ je’el
xan u p’íitkunsik áantaj ku
ts’a’abal ti’al u yúuchul kalanil,
ichil uláak’ ba’alo’ob.
Ichil tsikbal beeta’ab yéetele’,
tu ya’alaj kex tumen tu lu’umil
Europae’ láayli’ táan u ch’íijil
u kaajile’, xáanchaj jump’éel
siglo ti’al u yúuchul, ts’o’oke’
migracióne’ ku yáantaj ti’al u
yantal uláak’ familias, yéetel
beyo’, u yantal paalal.
Conapoe’ tu ya’alaj u jets’ik
juntúul ko’olel wa yaan u
yantal u paalale’ yaan ba’al u
yil yéetel “bix yanik náajal,
beyxan beyka’aj meyaj yaan, u
talamil u núupul meyaj yéetel
u kaláanta’al paalal, u p’áatal
ma’ tu yutstal u manik máak u
yotoch, ichil uláak’ ba’alo’ob”.
Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan