de

del

Yaan u k’áatchi’iba’al máasewal kaajo’ob yéetel áafreomexikanoil máak

Yucatán: Realizarán consulta a comunidades afromexicanas y pueblos originarios
Foto: Rodrigo Díaz Guzmán

Tu ja’atskab k’iinil le lunes máanika’, u múuch’kabil meyaj Puntos Constitucionales y Gobernación ku meyaj ichil Congreso del Estado de Yucatán tu ts’aatáantaj tuukul meyaj káajsa’ab tumen Partido Revolucionario Institucional (PRI) ikil u kaxta’al ka chíimpolta’ak máasewal yéetel áafromexikanoil kaaj yano’ob tu péetlu’umil Yucatán; yáax ba’ax kun beetbile’ u k’áatchi’il le jaats kaajo’oba’.

Beey túuno’, patjo’ol meyaj ti’al u chíimpolta’al máasewal yéetel áafromexikanoil kaajo’obe’ káajsa’ab tumen máaxo’ob oka’ano’ob ichil u múuch’kabil PRI le 23 ti’  febrero máanika’, tu táan Pleno del Congreso, ti’al u béeytal u yantal k’eexilo’ob ichil Constitución Política de Yucatán, tumen táan u kaxta’al ka béeyak u p’áatal u ts’íibil beya’:

“Péetlu’ume’, ku chíimpoltik áafromexikanoil kaajo’ob yéetel uláak’ másewal kaajo’ob kaja’ano’ob ich yucatecoil lu’umil, je’el bixak bíin u k’aaba’intubáaj máak, tumen beey u chíikpajal u jejeláasil wíinik tu lu’umil Yucatán. Yaan u chíimpolta’al ti’ob páajtalilo’ob jets’a’an ichil le Consitucióna’ tumen yaan u ch’a’ajolta’al ba’ax ku ya’alik a’almajt’aano’ob, ti’al beyo’ u béeytal u jets’ik máak tu juunal ba’ax u k’áat, u muuk’il u t’aan, u xíimbalo’ob tu beel yéetel u táakbesa’alob ich kaaj, je’el bix jets’a’an najmal u beeta’al ichil Constitución Política de los Estados Unidos Mexicanos”.

 

En español: Yucatán: Realizarán consulta a comunidades afromexicanas y pueblos originarios

Ti’al túun u yutsil xíimbal ba’al yéetel patjo’ol meyaj ku tukulta’al u beeta’ale’, ojéela’an k’a’anan u k’áatchibta’al kaaj, tumen yáax jets’a’ane’ leti’e’ ku páajtal u táakpajal ti’al u jets’ik xan ba’alo’ob yaan u yil yéetel u lu’umil, u ba’alumbáaj, u miatsil, bix suuka’an u beetik ba’al yéetel u kuxtal.
Tu ya’alajo’obe’, k’áatchi’ib kun beetbile’ yaan u kaxtik u yu’ubik ba’ax ku tukultiko’ob yóok’lal k’eexilo’ob ku tukulta’al u beeta’al ichil u Constituciónil le lu’umilo’, ti’al beyo’, u táakbesa’al ba’ax u k’áato’ob, ba’ax k’a’anan u ti’alo’ob yéetel ti’al u kaláantalo’ob yéetel u muuk’il a’almaj t’aan. 
Beey túuno’, ti’al u béeykunsa’al tuukul meyaje’, yaan k’a’ayta’al ichil le jaatskaajo’oba’ ba’ax le táan u tukulta’al u beeta’ala’, beyxan ba’ax páajtalilo’ob bíin chíimpolta’ak ti’ob, ts’o’okole’ wa beyo’, ba’ax u k’áat u ya’al u yantal. 

Tu jo’oloj ts’a’abak ojéeltbil ba’ax kun beetbile’, yaan u ts’a’abal 15 k’iino’ob ti’al u xak’alta’al yéetel u tsikbalta’al ba’al, ti’al kéen ts’o’okoke’ u beeta’al u ts’íibil le mokt’aano’obo’, tuukulo’ob yéetel patjo’ol meyajo’ob tukulta’an no’oja’an u ti’alo’ob; ts’íibe’ yaan xan u páajtal u xo’okol tu kúuchil Internet Congreso del Estado.

Uláak’ ba’ale’, Poder Legislativoe’ yaan xan u beetik k’a’aytajilo’ob ti’al u ts’áaj ojéeltbil bix kéen beeta’ak u k’áatchi’ibtajil kaaj, ich káasteláan ba’ale’ beyxan ichil u jejeláasil máasewal t’aano’ob.

Xak'alutskíinsa'an tumen: Sasil Sánchez Chan